Napapiirin pohjoispuolella sijaitsevan Levin asema alppihiihdon maailmancup-kalenterissa on nyt sangen vahva – mutta osin ikävistä ja vakavista syistä. Lajin alkukauden cup-kalenteri tyhjentyi Keski-Euroopassa vallinneen heikon ja lämpimän sään sekä lumenpuutteen takia, minkä vuoksi naisten maailmancup pystyttiin aloittamaan vasta Leviltä. Miehetkin ovat päässeet laskemaan vain yhden cup-kilpailun Söldenissä lokakuun lopulla.
– Tämän vuoden kisat ovat meille toimintamme kannalta erittäin tärkeät. Maailmancupissa oli peruttu ennen viikonloppua kahdeksasta kilpailusta seitsemän, Levi Ski Resortin toimitusjohtaja ja cup-kilpailujen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jouni Palosaari summaa.
Levi on ottanut ympäristöasiat tarkasti huomioon, ja vuoden 2018 lopulla keskus sai ISO 14001 -ympäristösertifikaatin ensimmäisenä Pohjoismaiden hiihtokeskuksena. Levin lumitykit toimivat automaattijärjestelmällä: lumi valmistetaan kovilla pakkasilla, jolloin lumentuotto on energiatehokkainta.
Levillä urheilukisojen lumivarmuus on tänäkin vuonna taattu. Viikonlopun alppicupin hiihtokeskus järjesti täysin viime keväänä säilötyllä lumella.
– Voi sanoa, että näillä lumilla laskettiin kaksi maailmancupia. Se on kierrätystaloutta, mutta meidän pitää katsoa eteenpäin, miten voimme kehittyä näissä asioissa, Levin voimahahmona tunnettu Palosaari sanoo.
Matkustuspalapeliin kaivataan ratkaisuja
Talviurheiluväki ottaa lajeja uhkaavan ilmastokriisin vakavasti, mutta suuret urheilujärjestöt ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa jälkijunassa. Näin myönsi Kansainvälisen hiihto- ja lumilautailuliitto FIS:n varapuheenjohtaja Martti Uusitalo, joka puhui talviurheilun ilmastoaiheesta Levi-viikonlopun alussa järjestetyssä Aurora-tulevaisuustapahtumassa.
Kansainväliseen urheiluun liittyy piinallisesti viikosta toiseen jatkuva lentomatkustaminen. Uusitalon mukaan 60–70 prosenttia FIS:n hiilijalanjäljestä syntyy matkustamisesta.
– Asian ratkaiseminen olisi helppoa, jos kisattaisiin vain Levillä tästä eteenpäin, mutta se on mahdotonta, Uusitalo sanoi keskustelutilaisuudessa.
Uusitalon mukaan FIS pyrkii jatkossa vastaamaan ilmastokysymyksiin keskittämällä kisoja aina pidemmäksi aikaa tiettyyn maailmankolkkaan. Alppihiihdossa ajatus ei toteudu tällä kaudella täydellisesti, sillä kahtena seuraavana viikonloppuna sekä miehet että naiset kisaavat Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Uusitalo myönsi, ettei harppaaminen Kittilästä Amerikkaan ole kestävää, mutta kalenterikysymyksessä on kyse "isommasta palapelistä".
– Meille Pohjoismaillehan sopisi hyvin, että Leviltä jatkettaisiin kenties Ruotsiin tai Norjaan, mutta kun keskustelua käy pohjoisamerikkalaisten kanssa, he miettivät, milloin kisat tulevat tänne näin.
Uusitalon mukaan toinen osaratkaisu voisi olla ilmastoon ja ympäristöön liittyvien standardien vaatiminen kisajärjestäjiltä – hiihtokeskuksilta ja kaupungeilta.
Alppihiihtäjä näkee muutoksen aitiopaikalta
Levi on järjestänyt maailmancupin pujottelukisat lähes 20 vuoden ajan, mutta miehet eivät ole Kittilässä enää kisanneet kauden 2019–20 jälkeen. Palosaari uskoo, ettei Levillä ole enää paluuta vanhaan eli naisten ja miesten samanaikaisiin cup-kisoihin.
– Sehän aiheuttaa kaksinkertaisesti hiilidioksidipäästöjä ja kuormitusta. Näkisin, että miehet ja naiset kisaisivat täällä jatkossa vuorovuosin, Palosaari sanoo.
Talviurheilijoiden perheessä huoli oman lajin tulevaisuudesta on yhteinen. Alppimaajoukkueen 19-vuotias Charlotte Henriksson on todistanut Alppien jäätikköjen pienentymistä kymmenen viime vuoden aikana.
– Ilmastoasiat koskettavat tosi syvästi. Onko alppihiihdossa joskus 50 vuoden jälkeen enää mahdollista laskea samalla tavalla? Henriksson kysyy.