STM:n Sillanaukee: Huoltovarmuuskeskuksen varastojen ei ollut tarkoituskaan riittää yksistään

Huoltovarmuuskeskukseen varastoitu suojainmäärä noudatti STM:n Sillanaukeen mukaan vuoden 2013 influenssapandemian varautumissuunnitelman skenaarioita. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

STT

Kaikki suojavälinehankintoja tekevät tahot sekä Suomessa että maailmalla tekevät ostosopimuksiaan ennennäkemättömässä tilanteessa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylijohtaja Päivi Sillanaukee painottaa, että niin kansainvälinen kuin kansallinen ohjeistus suojaimien käytöstä on muuttunut ja tilanne elää jatkuvasti, kun tieto koronaviruksesta lisääntyy.

Sillanaukee kommentoi maaliskuun 23. päivänä Ylen A-studiossa , etteivät kirurgiset maskit tai hengityssuojaimet tule loppumaan Suomesta, kun Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ovet avattiin. Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin perjantaina haltuunsa saamien HVK:n lukujen perusteella, etteivät varmuusvarastossa viikko ovien avaamisen jälkeen olleet maskit riittäisi maan tarpeisiin edes päiväksi.

HS:n mukaan maaliskuun viimeisenä päivänä varastossa oli yhteensä 2,7 miljoonaa kirurgista maskia ja hengityssuojaa, kun HS:n näkemien STM:n asiakirjojen perusteella suojaimia tarvittaisiin Suomessa nykyisellä käytöllä yli sata miljoonaa per kuukausi. HS:n antamien lukujen oikeellisuutta Sillanaukee ei osaa tarkasti arvioida, mutta arvelee suuruusluokan olevan oikea.

Sillanaukee painottaa STT:lle, ettei hän tarkoittanut A-studiossa antamallaan kommentilla sitä, että HVK:n varastot kattaisivat koko maan tarpeen. Hankintoja tekevät myös kunnat ja kuntayhtymät, ja lisäksi maskien kotimainen tuotanto on Sillanaukeen mukaan alkanut lupaavasti.

– Ei minulla tai ministeriöllä ole missään vaiheessa ajatus ollut se, että varastot sellaisenaan riittävät koko ajaksi, Sillanaukee sanoo.

"Tilanne on kriittinen koko maailmassa"

Kun HVK:n ovet avattiin, suunnitelmissa oli Sillanaukeen mukaan keskittää hankintoja myös siten, että valtio toimii hankkijana. Sen arveltiin toimivan tehokkaammin kuin pelkästään pienyksiköiden itse tekemät hankinnat.

Jälkeenpäin kentältä kuitenkin alkoi kuulua, ettei osa muista toimijoista ollut jatkanut omia hankintojaan aktiivisesti.

– Ei suinkaan ollut tarkoitus, että HVK tekee koko Suomen hankinnat, vaan se on tuki kuntien ja kuntayhtymien hankinnoille, Sillanaukee sanoo.

Hän huomauttaa myös, että suojainten käytön ohjeistus heijastuu siihen, miten paljon suojaimia tarvitaan. Jos maskeja otetaan käyttöön esimerkiksi kotihoidossa, tarvittava määrä kasvaa valtavasti verrattuna siihen, että niitä käytettäisiin aiempien ohjeiden ja niihin perustuvien suunnitelmien mukaisesti vain sairaiden hoidossa.

Huoltovarmuuskeskukseen varastoitu suojainmäärä noudatti Sillanaukeen mukaan vuoden 2013 influenssapandemian varautumissuunnitelman skenaarioita. Nyt on sekä poliittisilta päättäjiltä että kansalaisten suunnasta ollut painetta laajentaa suojainten käyttöä niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin muillakin toimialoilla.

– Toki suojainten määrän tilanne on kriittinen koko maailmassa, kun nyt puhutaan, että oireettomatkin voisivat tautia levittää. Tällainen on jo ihan eri skenaario, mikä määrä ja millaisia suojaimia sellaisessa tilanteessa tarvitaan.

Sillanaukeen mukaan Suomessakin on lähdetty siitä, että sosiaalisten kontaktien rajoittaminen on merkittävä keino taudin leviämisen hillitsemisessä, ja rajoitukset ovat hänen mielestään näyttäneet toimivan hyvin.

Ulkoministeriö ja Business Finland HVK:n avuksi

Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä kaupoista kauneusyrittäjä Tiina Jylhän ja alamaailmaan yhdistetyn pikavippiyrittäjä Onni Sarmasteen kanssa on syntynyt kohu. Tiedotteessaan HVK sanoi pyrkineensä tekemään kaiken mahdollisen, jotta voisi hankkia markkinoilta lisää materiaalia STM:n hankintapyyntöjen mukaisesti.

Sillanaukee ei tunne näitä kauppoja eikä niitä kommentoi, mutta hän kertoo STM:n tehneen useita hankintapyyntöjä pitkin kevättä. Kooste HVK:lle menneistä tukipyynnöistä on tulossa julki ensi viikolla.

Sillanaukee sanoo, että tukipyyntöihin on yleensä kirjattu, kuinka paljon minkäkinlaista tuotetta tarvitaan. Erityistä määräaikaa ei ole, vaan tuotteita on tarkoitus hankkia niin nopeasti kuin niitä saadaan.

Hän sanoo, että tilanne on uudentyyppinen ja poikkeuksellinen myös HVK:lle.

– Eihän Huoltovarmuuskeskus ole aiemmin tällä tavoin tehnyt hankintoja sote-kentälle. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on pitää huoltovarmuusvarastoja.

HVK:n hankinnan tueksi on Sillanaukeen mukaan nyt kahden viime viikon aikana valjastettu muun muassa ulkoministeriön suurlähetystöverkostoa sekä Business Finlandin verkostoa. Kehittämistä vaatii hänen mielestään myös varastojen kierrättäminen, sillä osa varmuusvarastojen suojaimista oli vanhentunut.

Sillanaukee muistuttaa, etteivät Suomi ja HVK ole ainoita tahoja, jotka tekevät ostoja poikkeusoloissa.

– Myös muut maat ja hankkijat tekevät nyt hankintojaan erilaisin periaattein. Riskit ovat moninkertaiset verrattuna aikaisempiin toimintoihin ja toimintatavat ovat erilaiset siinä, millä tavalla tuotteesta voidaan varmistua ja millä tavalla voidaan valita toimijoita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.