Hidastelua, sekoilua ja irtiottoja – korona yllätti isojen maiden johtajat

Hiljattain Bolsonaro, entinen asevoimien kapteeni, osoitti tukensa mielenosoittajille, jotka vaativat armeijaa puuttumaan karanteenipolitiikkaan. AFP / LEHTIKUVA

STT

Koronapandemia on pistänyt maailman johtajat testiin, jossa moni on kompuroinut näyttävästi. Viiden johtavan maan, Kiinan, Yhdysvaltojen, Venäjän, Britannian ja Brasilian johtajat ovat kaikki toimineet tavoilla, jotka eivät ole olleet omiaan valamaan luottamusta maiden kriisinhoitokykyihin.

Suurten maiden johtajia näyttää yhdistävän ainakin hidas herääminen epidemian vakavuuteen. Viruksen lähtömaa Kiina yritti useiden mediatietojen mukaan lakaista virustartunnat ensin maton alle hiljentämällä niistä varoittaneita lääkäreitä. Kun torjumistoimiin viimein ryhdyttiin, laajat karanteenit vaikuttivat tehokkailta. Kiinan viime aikoina raportoimat matalat tartuntaluvut ovat kuitenkin herättäneet epäilyksiä siitä, pelaako maa lainkaan avoimin kortein.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump kuittasi taudin ensin flunssaksi, mutta kun tautitapausten määrä maaliskuussa kasvoi, hän muutti taktiikkaa. Kieltäessään matkustamisen Schengen-maista Yhdysvaltoihin Trump nimitti koronaa "ulkomaiseksi virukseksi" ja on pitänyt sen jälkeen sitkeästi esillä ajatusta, että virus on tuontitavaraa ja kriisi muiden, kuten Kiinan ja Maailman terveysjärjestön WHO:n, syy.

Poliittisen maantieteen professori Anssi Paasi Oulun yliopistosta toteaa, ettei Trumpin taktiikka korostaa viruksen vierasmaalaisuutta ole mitenkään uusi keksintö.

– Tällaisesta on merkkejä jo 1400-luvulta, jolloin kuppaa nimitettiin Ranskassa italiantaudiksi ja Ranskan ulkopuolella ranskantaudiksi, hän toteaa.

Paasin mukaan Trump on suosinut pitkin matkaa rajat kiinni -mentaliteettia, johon syntipukkien etsintä muualta sopii. Se voi olla myös keino kääntää huomiota Trumpin omista virheistä. Viimeksi Trump herätti hämmennystä pohtimalla, voisiko koronapotilaalle antaa ruiskeena desinfiointiainetta tai hoitoa voimakkaalla ultravioletti- tai muulla valolla. Asiantuntijat tyrmäsivät ideat tuoreeltaan hengenvaarallisina, ja Trump itse selitti puhuneensa sarkastisesti.

Huolettomuus oli koitua Johnsonin kohtaloksi

Britannian pääministeri Boris Johnson kuuluu Trumpin tavoin johtajiin, joiden havahtuminen koronatilanteeseen on vienyt aikaa. Johnsonin hyväntuulinen populismi on istunut vakavan aiheen hoitoon huonosti ja häntä on arvosteltu muun muassa siitä, että hän katosi 12 päiväksi julkisuudesta ja lomaili raskaana olevan kumppaninsa kanssa samaan aikaan, kun virus levisi Euroopassa helmikuun puolivälissä.

Vielä maaliskuun alussa Johnson vakuutti, että elämänmeno voi jatkua normaalina, kunhan muistetaan huolehtia käsien pesusta. Hän itse jatkoi kättelemistä, myös koronaviruspotilaita hoitavassa sairaalassa, ja sairastui lopulta tautiin vakavasti. Päästyään sairaalasta Johnson piti tunteikkaan puheen, jossa hän kiitti häntä hoitaneita.

Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia on arvosteltu koronakriisissä näkymättömyydestä ja kyvyttömyydestä empatiaan. Vielä maaliskuun loppupuolella hän vakuutti tilanteen olevan Venäjällä hallinnassa, mutta joutui pyörtämään puheitaan, kun koronatapausten määrä kasvoi erityisesti Moskovassa. Venäjän alhaiset tartuntaluvut ovat silti herättäneet epäilyksiä siitä, ettei niihin voi luottaa.

– Tässä mennään kaiken kaikkiaan hyvin epävarmalla pohjalla, eiväthän luvut Suomessakaan ole täydellisiä, Paasi toteaa.

"Ei ole paluuta aivan samaan kuin ennen"

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on luonut itselleen profiilia vastustamalla näyttävästi oman maansa koronarajoituksia. Hiljattain Bolsonaro, entinen asevoimien kapteeni, osoitti tukensa mielenosoittajille, jotka vaativat armeijaa puuttumaan karanteenipolitiikkaan.

– Olen täällä, koska uskon teihin. Te olette täällä, koska uskotte Brasiliaan. Emme halua neuvotella mistään, haluamme toimia Brasilian hyväksi, hän kannusti mielenosoittajia.

Paasin mukaan kriisi on ollut omiaan nostattamaan koronanationalismia, joka näkyy myös maiden johtajien käytöksessä. Kriisin aikana kansalaiset tukeutuvat valtioihin ja vaatimus solidaarisuudesta korostuu. Samaan aikaan globaalien jakeluketjujen ja kansainvälisen yhteistyön haavoittuvuus on tullut esiin. Tilanne voi antaa valtioiden johtajille myös mahdollisuuden viedä toimintaansa entistä autoritaarisempaan suuntaan.

– Ei ole paluuta enää aivan samaan kuin ennen. Protektionismi ja rajojen kontrolli ovat nyt täällä, mutta toki toivotaan, että se on vain tilapäistä, Paasi sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.