Hengityssuojaintuotanto alkamassa Suomessa vielä tämän kuun aikana

Hengityssuojaimen voi askarrella myös itse. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT

Terveydenhuollon tarpeita palveleva hengityssuojaintuotanto alkaa Suomessa vielä tämän kuun aikana, arvioi tuotannon pystyttämishankkeeseen osallistunut VTT:n työelämäprofessori Sauli Eloranta.

Elorannan mukaan tuotantoa ollaan saamassa Suomessa pystyyn kiitettävällä ripeydellä, kun muutamassa kuukaudessa on hankittu tuotantolaitteistot maailmalta ja järjestetty tuotannolle raaka-aineet, toimitilat ja työntekijät.

– Olisi kohtuutonta vaatia, että kaikki tämä olisi pitänyt tehdä alle kahdessa kuukaudessa, Eloranta sanoi STT:lle.

Kotimaisia tuotteita ei kuitenkaan mahdollisesti saada terveydenhuollon käyttöön vielä useaan viikkoon, sillä suojainten täytyy saada niiden riittävät suojausominaisuudet takaava sertifikaatti ennen käyttöönottoa.

Ongelmana on se, että suojaimia testaavia ja sertifikaatteja myöntäviä laboratorioita on koko Euroopassa vain muutamia. Maanosan suojaintuotannon lisäännyttyä äkkiä rajusti laboratorioihin on muodostunut viikkojen jonot.

– Jos tässä asiassa ei tehdä minkäänlaisia poikkeuksia, niin kyllä tämä vähintään neljällä viikolla siirtää tuotteiden saatavuutta, Eloranta arvioi.

Elorannan mukaan tuotteiden saatavuuden viivästyminen ei kuitenkaan aiheuttaisi pulaa suojaimista terveydenhuollossa, sillä kokonaistilanne Suomessa on tällä hetkellä varsin hyvä.

– Tällä hetkellä pandemia on meillä kurissa, meillä ei ole tässä suhteessa pakottava tilanne.

Elorannan mukaan kotimainen tuotanto riittää käynnistymisensä jälkeen kattamaan terveydenhuollon suu-nenäsuojusten ja hengityssuojainten tarpeen. Samoin se pystyy kattamaan myös sosiaalitoimen, kotihoidon ja hoitokotien suojaintarpeet.

– Nyt kun tämä tuotanto kerran saadaan käyntiin, sitä on sitten helppo skaalata ylöspäin, Eloranta uskoo.

"Ei eletä kädestä suuhun"

Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Jyrki Alkio uskoo Elorannan lailla, että kotimainen suojaintuotanto käynnistyy vielä toukokuun aikana. Alkio vetää ministeriön kotimaisen suojainvalmistuksen edistämisen hanketta.

Myös Alkion mukaan tuotettavien suojainten sertifiointipulmat ovat uhanneet viivästyttää tuotteiden päätymistä terveydenhuollon käyttöön, kun eurooppalaisten laboratorioiden kapasiteetti on pahasti tukossa.

Alkion mukaan Suomessa pyritään löytämään jonkinlainen "kansallinen poikkeusmenettely", jolla suu-nenäsuojusten tietä terveydenhuollon käyttöön voitaisiin nopeuttaa. Sen tarkemmin Alkio ei halua kansallista poikkeusmenettelyä vielä valottaa.

– Onneksi meillä ei ole sellaista paniikinomaista tilannetta, että suojaimet terveydenhuollossa olisivat loppumassa. Emme elä kädestä suuhun -tilanteessa, Alkio sanoo.

Alkion mielestä suojaintuotantoa on Suomessa pystytetty suorastaan historiallisen ripeällä tahdilla.

– En usko, että Suomessa on juuri koskaan käynnistetty teollista tuotantoa tällaisella vauhdilla. Usein vuosikin on lyhyt aika teollista investointia tehtäessä.

Ei suojaa maskin käyttäjää

Kangasmaski ei suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille, mutta sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta, käy ilmi VTT:n tutkimuksesta.

Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna.

VTT:n tutkimuksen mukaan kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina, mutta niiden käyttö lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita.

Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin.

Yskimisen ohella pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa tai niistää.

VTT muistuttaa, että kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla.

– Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, VTT sanoo tiedotteessaan.

Voi olla myös riski käyttäjälle

VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan kasvomaski voi olla myös riski käyttäjälleen, sillä siihen käytön myötä kertyneet epäpuhtaudet voivat maskin käsittelyn yhteydessä päästä kasvoille, limakalvoille ja niiden kautta muualle elimistöön.

– Kasvomaskeissa on erittäin hyvät kasvuolosuhteet mikrobeille. Pienikin kontaminaatio voi moninkertaistua kasvomaskissa, Harlin muistutti VTT:n torstaina järjestämässä verkkotapahtumassa.

Harlin muistuttaa myös, että epäpuhtauksia sisältävät pisarat voivat läpäistä käytössä kostuneen kangasmaskin kosteuden mukana. Hän painottaakin, että kangasmaskia ei pitäisi käyttää yli tuntia kerrallaan.

– Siinä ajassa ehtii käydä kaupassa tai matkustaa töihin. Saman maskin pitäminen päällä koko päivän ei ole suositeltavaa, Harlin sanoi.

"Käyttö suositeltavaa"

Kasvomaskeihin liittyvistä riskeistä huolimatta Harlin pitää kasvomaskien käyttöä suositeltavana, sillä niiden avulla koronaviruksen tartuttavuuskerrointa voidaan painaa alaspäin, jos väestöstä riittävä osa pitää maskeja.

– Kasvomaskien käytöstä on hyötyä. Ne ovat osa ratkaisua, mutta ne eivät ole koko ratkaisu, Harlin summasi.

Harlinin mielestä kasvomaskien käyttöä ei voida tehdä pakolliseksi, sillä Suomessa on noin miljoona astmasta, sydänsairauksista tai muista vastaavista sairauksista kärsivää ihmistä, joille kasvomaskien käyttö voi olla riski hengityksen vaikeutumisen vuoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.