Karvainen huulipekari on Korkeasaaren uusi laji – pienikokoiset töpselikärsät ovat sikojen amerikkalaisia sukulaisia

Huulipekarit ovat sikojen Amerikan sukulaisia. / Annika Sorjonen Korkeasaari Zoo HANDOUT / Annika Sorjonen Korkeasaari Zoo / LEHTIKUVA

STT

Uhanalainen huulipekari on Korkeasaaren uusi laji, kerrotaan eläintarhan tiedotteessa . Sikojen sukulaislajin alkuperä on Etelä- ja Väli-Amerikassa. Karvaiset huulipekarit ovat säkäkorkeudeltaan vain puolimetrisiä.

Korkeasaaressa elelee kolme huulipekaria: yksi uros ja kaksi naarasta. Niiden seuraksi mahtuu lisääkin lajitovereita, joten pikkupossut ovat eläintarhassa toivottuja.

Uudet asukkaat muuttivat Korkeasaareen muista eläintarhoista viime vuoden puolella. Kuljetusta varten pekarit koulutettiin herkkujen avulla astelemaan omin sorkin kuljetuslaatikkoon.

Talven töpselikärsät viettivät Korkeasaaren lämmitetyissä karanteenitiloissa toisiinsa tutustuen.

Huulipekarit nauttivat mutakylvyist ä

Possujen tapaan myös huulipekarit nauttivat mutakylvyistä ja ovat kaikkiruokaisia. Niiden ruokalistalle kuuluu esimerkiksi linnunmunia, minkä vuoksi riikinkukot ja valkoposkihanhien poikueet on Korkeasaaressa ohjattu pois pekarien tarhoista.

Pekarien käytössä oleva mutalampi saattaa houkutella lintuvieraita, joiden on opittava pitämään pekareita silmällä.

Aktiivisimmillaan pekarit ovat aamulla ja illalla. Kuutamoöinä ne saattavat liikuskella myös yöaikaan.

Luonnossa huulipekarit ovat reviiritietoisia ja liikkuvat usein kymmenien yksilöiden kokoisissa laumoissa. Niiden elinalueita Väli- ja Etelä-Amerikassa on hakattu talousmetsiksi ja laidunmaiksi, minkä vuoksi laji on vaarantunut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.