Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa voi olla syksyllä edessä poikkeuksellisen vaikea ruuhkatilanne

Kiireettömien hoitojen ruuhkautuminen ei ole täysin poikkeuksellista, mutta koronaviruksen luoma piilevä hoitoa tarvitsevien määrä tuonee kaikkialla haastetta. TOMMI ANTTONEN / LEHTIKUVA

STT

Kiireettömän hoidon pelätään ruuhkautuvan syksyllä Suomen sairaanhoitopiireissä erityisesti piilevän hoitotarpeen vuoksi.

Kiireettömään hoitoon jonottavien määrä kasvaa asiantuntijoiden mukaan joka vuosi elokuussa. Koronaviruksen tuoma poikkeustilanne on luonut kuitenkin vielä hankalamman jonotustilanteen sairaanhoitopiireihin. Pahimpaan tilanteeseen kuitenkin joudutaan, mikäli koronaviruksesta saapuu toinen aalto Suomeen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kiireettömän erikoissairaanhoidon ruuhkautunut tilanne näkyy jo nyt.

– Tällä hetkellä tilanne on ruuhkautunut. Pääasiassa leikkaushoitojen osalta on nähtävillä suurin ruuhkatilanne, Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo STT:lle.

Piilevä hoitotarve

Perusterveydenhuollon käyntimäärät vähentyivät alkuvuoden aikana. Tämän johdosta tammi-huhtikuussa kiireettömän hoidon lähetteitä saapui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaanhoitopiireihin 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon päästään nykyisin lähetteellä.

THL:n mukaan tästä voi seurata piilevää hoitotarvetta, jota ei ole päästy purkamaan, kun potilaat eivät ole hakeutuneet perusterveydenhuoltoon normaalilla tavalla.

Koronaviruksen vuoksi terveydenhuoltoresursseja on sijoiteltu uudelleen. Tämän vuoksi hoitojonojen mediaanit eli keskimääräiset odotusajat ovat alkuvuoden jäljiltä pidemmät, kuten myös pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden määrä.

Hus: Tarvitsemme apua myös ulkopuolelta

Husin johtajaylilääkäri Mäkijärven mukaan jonotilanne on muuttunut selvästi.

– Odotusajat ovat pidentyneet ja samalla potilaiden määrä on kasvanut, erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneissa. Kokonaisuudessaan näihin jonoihin on tullut muutama tuhat lisää jonoon, Mäkijärvi avaa.

– Lisäksi on potilaita, jotka ovat odottaneet kiireetöntä hoitoa ja heidän tilanteensa on muuttunut näiden viikkojen tai kuukausien aikana vähintään puolikiireelliseksi. Joudumme uudelleenarvioimaan näiden asioiden vuoksi kaikkea.

Johtajaylilääkäri Mäkijärvi toteaa, että Husin pitää käyttää kaikkia keinoja tilanteen purkamiseksi.

– Tässä tullaan tarvitsemaan myös apua ulkopuoleltakin, ei vain omasta takaa. Tässä on kyseessä merkittävästi tehtävää. Normaalistikin jonot kasvavat syksyisin, mutta nyt voimme varmasti tämän osalta odottaa "koronalisää". On odotettavaa, että lähetteitä alkaa tulla jatkossa enemmissä määrin, hän sanoo.

Akuuteimmat ensin

Mäkijärvi toteaa, että erityisesti kirurgisissa hoidoissa on akuutein tilanne jonojen lyhentämiseksi. Priorisoitavat potilaat ovat selvillä.

– Kyllä se on akuutein. Siellä on nimenomaan esimerkiksi syöpäleikkauksiin ja sydänleikkauksiin pääsyään odottavia potilaita. Meidän pitää laittaa heidät listan kärkeen, jotta saamme heille tarvittavaa hoitoa.

Kesälomakausi rajoittaa nyt Husin ennakointia. Tavallisen kesälomakierron lisäksi koronaviruksen vuoksi voimaan tullut valmiuslaki on siirtänyt osan terveydenhuoltohenkilökunnan lomia Suomessa.

– Osalla henkilökunnastamme on lomia tulossa ja osa on jo erittäin ansaitulla lomallaan. Mutta heti elokuun lopussa ja syyskuun alussa tähän on otettava käyttöön kaikki keinot, Mäkijärvi valottaa tilannetta.

Hoitotakuun rajoilla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vs. johtava ylilääkäri Juha Paloneva kertoo, että koronaviruksella on ollut sairaanhoitopiirin alueella myös kiistattomia vaikutuksia. Ennen koronaepidemiaa Keski-Suomen alueella on pysytty varsin hyvin hoitotakuussa.

– Nyt katsoimme toteaman 31. toukokuuta ja siinä erityisesti kirurgian puolella menemme rajan yli, Paloneva kertoo.

Palonevan mukaan jonoutumaan ovat päässeet kirurgiassa erityisesti plastiikka- ja käsikirurgia sekä urologia. Kirurgian ohella Keski-Suomessa akuutein ongelma on myös silmätaudeissa.

– Tässä heijastuvat ne erikoisalat, joissa olemme olleet hieman keskimääräistä pidemmissä jonoissa jo aiemmin, vaikkakin hoitotakuussa, Paloneva taustoittaa

Työehtosopimukset purkamisen haasteena

Palonevan mukaan Keski-Suomessa odotettiin myös lääkärien uutta sopimusta. Siksi jonoutumiseen ei ole pystytty reagoimaan välittömästi.

– Täytyy myös muistaa, että olemme kirurgian osalta palanneet normaaliin toimintaan vasta 25. toukokuuta. Vaikka nostimme sitä ennen toimintoja ylöspäin, olemme olleet vähän varovaisia, jos koronaviruksen toinen aalto alkaa näyttäytyä, Paloneva taustoittaa

Palonevan mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jonkin verran pidetty lomia myös koronaviruksen jyllätessä. Keinoja jonojen purkamisen suunnitteluun on Palonevan mukaan vaikeuttanut jonkin verran myös lääkärien ja hoitajien katkolla olleet työehtosopimukset. Nyt ne on solmittu.

Korona vaikuttaa kaikkeen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkönä työskentelevä Pirjo Häkkinen tiedostaa Husin ja muiden suurempien sairaanhoitopiirien haasteet.

– He Husissa ovat jo maaliskuusta alkaen valmistautuneet epidemian tuloon ja hoitaneet siellä koronaviruspotilaita. Ilman muuta sillä alueella ja yliopistollisten sairaaloiden alueilla on tapahtunut jonojen kasvua, sillä kaikki näistä sairaala-alueista ovat joutuneet varautumaan ehkä enemmän tehohoitopotilaisiin. Tietysti niiden alueilla sijaitsee suurempia kaupunkeja, jotka vaikuttavat tarpeisiin myös, hän sanoo.

Häkkinen toteaa, ettei kiireettömien hoitojen ruuhkautuminen ole täysin poikkeuksellista. Sen sijaan koronaviruksen luoma piilevä hoitoa tarvitsevien määrä tuonee kaikkialla haastetta.

– Elokuussa hoitoa odottavien ja pitkään hoitoa odottaneiden määrä kasvaa aina. Henkilökunnan lomien lisäksi, myöskään potilaat eivät ole aina valmiina tulemaan kesällä. Nyt kun on valmiiksi hoitoa odottavia potilaita ja piilevää kysyntää, niin mahdollisen lomakauden tullessa odotan todella mielenkiinnolla syksyn tilannetta, hän pohtii.

Toinen aalto olisi pahin tilanne

Aiemmin vastaavassa haastavassa ruuhkatilanteessa jonoja on purettu sairaanhoitopiireissä yksityisten terveyspalveluiden kanssa tehdyillä sopimuksilla, henkilökunnan ylitöillä ja palveluseteleillä.

– Tämänkaltaisia keinoja voitaneen käyttää, mikäli tilanne eskaloituu normaalitoiminnan alkaessa pahemmaksi ja jos Valvira edellyttää lainsäädännön mukaisiin aikatauluihin pääsyä, Häkkinen kertoo.

Pahin tilanne olisi Häkkisen mukaan edessä, mikäli koronaviruksen kanssa koettaisiin toinen epidemia-aalto.

– Veikkaan, että tuolloin pitkään hoitoa odottavia on runsaasti enemmän. Silloin jouduttaisiin taas varaamaan paikkoja akuuttien hoitojen vuoksi, hän toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut