Koronakevät kasvatti suomalaisten luottamusta eläkejärjestelmään – etenkin eläkeikäisistä leijonanosa uskoo eläketurvaan

Tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä suomalaiset eivät halua leikata. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

STT

Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkebarometrista. Luottamus on kasvanut viime vuodesta reilut kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus on trendinomaisessa nousussa, sillä se oli kasvussa jo viime vuoden eläkebarometrissa.

Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen arvioi STT:lle, että eritoten koronakevään aikana ihmisten luottamus on lisääntynyt niin päätöksentekijöitä kuin julkisia instituutioita kohtaan.

– Kasvanut institutionaalinen luottamus näkyy varmaan myös eläketurvan kohdalla. Koronakriisi on koetellut ihmisiä, ja ilmassa on ollut paljon epävarmuutta. Ehkä näkyy se, että eläkejärjestelmä toimii ja eläkkeitä maksetaan kuukausittain. Se on antanut ihmisille vakaan toimeentulon kriisin aikana.

ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS . Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2020, ja siihen osallistui hiukan yli tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Korona huolestutti melko harvaa

Koronaviruksen vaikutuksia suomalaisten eläkejärjestelmäluottamukseen kartoitettiin barometrissa kahdella kysymyksellä. Yhtäältä kysyttiin sitä, ovatko pandemiasta aiheutuneet poikkeusolot vaikuttaneet ihmisten luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan. Lähes 70 prosenttia arvioi, että koronaviruksen aiheuttamat ongelmat eivät juuri ole vaikuttaneet heidän luottamukseensa eläketurvaa kohtaan.

Toinen koronaan liittyvä kysymys oli se, miten koronaepidemia on yksilötasolla vaikuttanut omaan toimeentuloon. Kolme prosenttia suomalaisista on toimeentulon heikkenemisestä erittäin ja 11 prosenttia melko huolestunut. Viisi prosenttia kertoi, että oli jo kokenut merkittävän toimeentulon heikkenemisen.

Kuivalaisen mukaan luottamus eläkejärjestelmään oli koronan myötä heikentynyt erityisesti niillä ihmisillä, joiden toimeentuloa korona oli heikentänyt tai jotka olivat toimeentulostaan huolissaan.

– Tulos vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joissa on havaittu, että työttömyysaste maan tasolla on yhteydessä luottamukseen eläketurvaa kohtaan. Myös yksilötasolla työttömyys lisää epäluottamusta eläkejärjestelmään. Huoli omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta heijastuu huoleen instituutioiden, tässä tapauksessa eläkejärjestelmän toiminnasta.

Isovanhempien luottamus voi heijastua nuoriin

Eläkeikäisistä eli yli 65-vuotiaista 90 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään, ja luottamus on suurin kaikista ikäryhmistä. Kuivalainen arvelee, että luotto kumpuaa pitkälti eläkeläisten omasta kokemuksesta.

– Heille tulee kuukausittain säännöllisesti tilille tietynsummainen eläke, ja heillä on oma kokemus järjestelmän luotettavasta ja hyvästä toiminnasta.

Keski-ikäisistä eli 35–49-vuotiaista 57 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään, ja luotto oli hieman keskimääräistä heikompaa. Heillä eläkeaikaan on pidempi matka, ja Kuivalaisen mukaan mitä pidempi aika omaan eläkeikään on, sitä enemmän siihen liittyy epävarmuutta.

Kaikkein nuorimmilla vastaajilla eli alle 25-vuotiailla luottamus on hiukan keski-ikäisiä parempi, 69 prosenttia. Nuorilla on ollut keski-ikäisiä parempi luottamus myös aiempien vuosien eläkebarometreissa.

– Se liittynee siihen, että heillä eläkeaika on niin pitkällä, ettei sille ole annettu vielä ajatusta. Nuorten kokemus eläkejärjestelmästä välittyy varmaan osittain isovanhempien tilanteen kautta. Kun isovanhemmat ovat hyvin luottavaisia eläkejärjestelmästä, se heijastuu nuoriin.

Suomalaiset eivät halua leikata eläkkeitä

Eläkebarometrissa kartoitettiin myös suomalaisten mielipiteitä siitä, millä toimenpiteillä eläkejärjestelmää voisi rahoituksen vuoksi muuttaa. Eläkemaksujen nostamisen hyväksyisi yli 40 prosenttia suomalaisista, ja se on barometrin mukaan hyväksytyin keino eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi.

Joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen, mutta varauksetta sen hyväksyisi vain joka kymmenes. Etenkin eläkeikäiset ja korkeammin koulutetut pitivät eläkeiän nostoa kannatettavana toimenpiteenä. Nuoret suhtautuivat eläkeiän nostoon nihkeämmin.

– Ihmiset aika hyvin tuntevat sen seikan, että jos elinaika pitenee, myös eläkeikä nousee. Myös muissa kyselytutkimuksissa on useimmiten niin, että eläkeiän nostoon suhtautuvat nihkeimmin matalamman koulutuksen omaavat ja työntekijäluokka, kun taas korkeammin koulutetut ja korkeammat tulot omaavat suhtautuvat tähän myönteisemmin. Siihen liittyy hyvin pitkälti se, minkälainen oma työmarkkina-asema ja jaksaminen työelämässä on, Kuivalainen kertoo.

Tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä suomalaiset eivät halua leikata. Yli 60 prosenttia vastustaa ehdottomasti eläkkeellä olevien etuuksien pienentämistä. Lähes joka toinen suhtautuu kielteisesti myös tulevien eläkeläisten rahojen leikkauksiin. Iäkkäimmät ikäryhmät, naiset ja matalammin koulutetut vastustavat eläkkeiden leikkaamista muita useammin.

– Huomionarvoista on, että nuoristakin selkeä enemmistö vastustaa eläkkeiden leikkaamista. Eri keinoista nuoret kannattavat eniten eläkemaksujen nostamista, Kuivalainen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut