EU joko jakaa moraalisesti kestämättömiä lahjoja tai tukee Suomen vientiä – hallitus ja oppositio eri linjoilla unionin massiivisesta raharatkaisusta

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmaisi olevansa tyytyväinen suorien avustusten vähenemiseen alkuperäisestä esityksestä. AFP / LEHTIKUVA

STT

Suomen hallituksen riveistä kuului tiistaina kiitoksia EU:n elpymispaketin tuomille investoinneille ja taloustuille, kun opposition puolelta sopua luonnehdittiin pettymykseksi ja jopa moraalisesti kestämättömäksi.

Jäsenmaat saavuttivat sovun mittavasta elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista varhain tiistai-aamuna. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan elvytyspaketti on keino tukea Euroopan talouskasvua. Hän toteaa, ettei yksikään jäsenmaa vastustanut yhteisten toimien tarvetta tämän saavuttamiseksi.

– Tarvitsemme viennin vetoapua päämarkkina-alueellemme, Vanhanen sanoo STT:lle.

– Jokainen prosenttiyksikkö talouskasvussa tarkoittaa miljardeja kansantaloutemme tasolla.

Elpymispaketin rakenne muuttui neuvottelujen aikana. Paketista jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana. Alkuperäisen esityksen mukaan avustuksia olisi jaettu 500 miljardia ja lainaa 250 miljardia euroa. Muutos on Vanhasen mukaan erittäin merkittävä.

– Vielä en ole nähnyt lopullisia laskelmia siitä, kuinka paljon avustuspotin supistuminen meidän vastuissa näkyy, mutta se on erittäin merkittävä, kun avustuspottia supistettiin yli 100 miljardilla, hän kommentoi.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmaisi olevansa tyytyväinen suorien avustusten vähenemiseen alkuperäisestä esityksestä. Suomi tavoitteli myös elpymispaketin koon pienentämistä, mutta tämä ei toteutunut neuvotteluissa. Kompromissi on Marinin mukaan kuitenkin hyväksyttävissä, koska jäsenmaille jaettavien avustusten osuus laski niin paljon.

Kaiken kaikkiaan Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Yhteensä seitsenvuotisesta budjetista Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla kaudella 11,1 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia euroa.

Halla-aho: EU:hun luodaan tulonsiirtomekanismi, joka ei liity koronakriisiin

Oppositio kritisoi Suomen aikaansaannoksia EU:n elpymispaketissa ja budjettineuvotteluissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että paketti ei korjaa koronan vaikutuksia, vaan luo pikemminkin tulonsiirtomekanismin.

– EU:hun luodaan valtava tulonsiirtomekanismi, joka nimestään huolimatta ei varsinaisesti liity koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin vahinkoihin, vaan siinä pikemminkin pyritään korjaamaan talouttaan huonosti hoitaneiden jäsenmaiden taloudellisia ongelmia.

Pääministeri Marin kertoi Suomen neuvotelleen pakettiin tekstimuutoksen, joka määrittelee kunkin jäsenmaan enimmäisvastuut tarkkarajaisesti. Käytännössä kirjaus takaa Suomelle sen, ettei tulevaisuudessa tule yllättäviä maksujen nousuja jäsenmaille, vaikka joku jäsenmaista jättäisi aikanaan elpymispaketista ottamansa lainat maksamatta.

Suomessa EU-vastuiden tarkkarajaisuutta on peräänkuuluttanut eduskunnan perustuslakivaliokunta. Halla-aho kuitenkin kyseenalaistaa, vastaako nytkään saatu tulos perustuslakivaliokunnan kantaa. Hänen mukaansa oleellisia muutoksia parempaan suuntaan ei ole tapahtunut.

– Siinä on siirretty jonkin verran rahaa lahjamuotoisista avustuksista lainamuotoisiksi avustuksiksi, mutta ei niin, että kokonaiskuva olisi muuttunut. Se, mitä me olisimme peräänkuuluttaneet, olisi jakokriteerien muuttaminen. Lahjamuotoisista avustuksista olisi pitänyt luopua kokonaan. Ne ovat mielestäni moraalisesti täysin kestämättömiä.

Keskusta tyytyväinen maatalouden kehittämisrahojen nousuun

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että on hyvä, että sopu saatiin aikaan. Hän kuitenkin kuvaa sovun sisältöä lähtökohtaisesti pettymykseksi.

– Vaikka Suomi sai neuvoteltua paketin avustusosuutta pienemmäksi, se näyttää tapahtuneen niin, että uusista tärkeistä kehittämisasioista, kuten tutkimuksesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, on leikattu paljon. Se on EU:n uudistumisen kannalta pettymys.

Lopullisessa sovussa panostukset esimerkiksi tutkimukseen jäivät odotuksia merkittävästi pienemmiksi, ja ne kasvavat nykytasosta maltillisesti alkuperäiseen esitykseen verrattuna.

– Kaikkea ei voitu saada. Kun niin merkittävästi supistettiin, jotkin määrärahat jäivät pienemmiksi kuin oli esitetty, Vanhanen puolestaan kommentoi.

Orpo kuitenkin antaa kiitosta siitä, että maatalouden tärkeät tuet pystyttiin säilymään entisellä tasolla. Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää neuvoteltua lopputulosta onnistuneena. Hän kirjoitti Twitterissä , että ratkaisu antaa selkeän näkymän tulevalle yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskaudelle.

Monivuotisessa budjetissa Suomelle tärkeiden maatalouden kehittämisrahojen taso on jopa nousemassa verrattuna kuluvaan budjettikauteen. Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa, josta 400 miljoonaa on maataloustukia ja 100 miljoonaa lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille.

– Alkuperäinen komission esitys olisi merkinnyt yli 400 miljoonan euron leikkaukset maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen Suomen osalta. Tämä uhkakuva ei toteutunut, vaan saamme hieman nykykautta korkeamman EU-rahoituksen käyvin hinnoin laskettuna, Leppä kirjoittaa.

Vihreät tyytyväisiä vihreän kasvun investointeihin

Myös muissa hallituspuolueissa ollaan tyytyväisiä saavutettuun neuvotteluratkaisuun EU:n elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista.

Vihreiden pitkäaikainen kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) pitää neuvottelutulosta EU:n elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista Suomen tavoitteiden kannalta onnistuneena.

Neuvotteluissa Suomen strategia lähti siitä, että elpymisrahaston kokoa tuli pienentää ja alkuperäistä suoran tuen ja lainojen suhdetta muuttaa. Hassin mukaan pääministeri Sanna Marin onnistui hyvin neuvottelemaan Suomen ennalta asettamat tavoitteet.

– Ainoa oli se, että kokonaispaketin koko ei pienentynyt, mutta kuitenkin suoran tuen osuus pieneni merkittävästi.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko on tyytyväinen päätökseen.

– Kyllä tämä on pitkälti sitä, mitä on toivottu ja nähty hyväksi Suomen ja Euroopan tulevaisuudelle.

Pitko myöntää, että neuvottelutuloksessa investointeja vihreään kasvuun olisi saanut olla enemmänkin.

– Paketti ei siinä mielessä ole täydellinen, ja neuvottelutulos on aina kompromissi tällaisissa yhteistyöelimissä. Mutta tulos on ehdottomasti oikeansuuntainen vihreiden investointien ja vihreän teknologian suhteen.

Hassi olisi toivonut enemmän rahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle sekä tutkimusrahoitukseen.

– Henkilökohtaisesti ja vihreänä poliitikkona olisin toivonut suurempaa rahoitusta tälle oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, joka tukee irtautumista fossiilienergiasta. Myös tutkimusrahoituksen osalta neuvotteluissa oli esillä jossain vaiheessa suurempia summia.

Hassin mukaan neuvottelutuloksen aikaansaaminen osoittaa sen, että Euroopan unioni pystyy toimimaan myös poikkeusoloissa.

– EU osoitti jälleen kerran yhteistyökykynsä tilanteessa, jolloin odottamaton kriisi iskee ja siihen tarvitaan toimenpiteitä, joita ei koskaan aiemmin ole tehty. Sinänsä vaikea puristus, mutta joka tapauksessa se syntyi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut