Hoitajajärjestöt toivovat parannuksia työoloihin toisesta korona-aallosta selviämiseksi – lisäkuormitus voi entisestään vaikeuttaa työntekijöiden löytämistä

Koronapandemian aiheuttama lisäkuormitus voi entisestään vaikeuttaa työntekijöiden löytämistä. ANNI REENPÄÄ / LEHTIKUVA

STT

Hoitajajärjestöjen Tehyn ja Superin kannat ovat selviä: Hoitajat olivat valmiita runsaisiin joustoihin, ylitöihin, lomien pätkimiseen ja suojavarusteiden vaikeuttamaan työntekoon, jotta koronakeväästä ja -alkukesästä selvittiin, mutta alan henkilöstö kuormittui huomattavasti näin tehdessään. Koronaviruksen toiseen aaltoon pitää kuitenkin varautua huolella ja työstä sekä joustoista palkita kunnolla, tai tekijöiltä loppuu jaksaminen ja alalta vetovoima.

– Toivottavasti tämä hoitajapula ei pahene entisestään, koska halukkuutta alanvaihtamiseen on ollut jo aiemmin. Se on kytketty alan arvostuksen puutteeseen, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää. Tehy edustaa muun muassa sairaanhoitajia.

Sillanpään mukaan Tehyn viime vuoden lopulla jäsenilleen tekemä selvitys erikoissairaanhoidon tilasta kertoo, että 41 prosenttia hoitajista ei usko jaksavansa hoitoalalla työuransa loppuun saakka. Alle 30-vuotiaista jopa 64 prosenttia uskoo näin.

– Kuormitus on jo ollut siellä, ja tämä pandemia on lisännyt sitä. Tämä tilanne on samantyyppinen koko Suomessa, kuormitus ei keskity vain tietylle alueelle.

Järjestöissä on petytty siihen, ettei niiden keväinen vetoomus tuhannen euron koronakorvauksesta hoitajille ole johtanut mihinkään.

– Vetoomus jätettiin valtiovallalle keväällä, mutta hallitus ei ole kommentoinut sitä mitenkään. Hoitajat ovat pettyneitä, koska kevät ja kesä ovat olleet raskaita ja syksyä kohti mennään epävarmuuden vallitessa, Sillanpää sanoo.

Työn määrä uuvuttaa

Muun muassa lähihoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että toisen korona-aallon kohdalla joustonvara ja jaksaminen alkavat olla vähissä, jos asiat tehdään samoin kuin keväällä.

– Jos valmiuslaki olisi pidetty käytössä näin pitkään, meillä olisi ollut syyskuussa vain ja ainoastaan erittäin uupuneita hoitajia. Pitäisi miettiä sitä määrää töitä, mitä ihminen jaksaa tehdä. Me emme ole suinkaan sotatilassa, vaan pandemiatilassa, hän sanoo.

– Siksi ei myöskään hoitohenkilökuntaa saisi käyttää hyväksi sillä tavalla. Täytyy ymmärtää, että vaikka ylityörajaa ei olisi, työn määrä on tosi rankka, kun sitä pitää tehdä maskit päällä. Ei voi vain ajatella, että sitä ylettömästi jatkettaisiin.

Paavola peräänkuuluttaa tarkkaa työvuorosuunnittelua, jossa vältetään työntekijöiden uuvuttaminen ja sairauslomalle ajaminen. Työn organisointiin pitää ottaa työntekijät paremmin mukaan samoin kuin sen määrittelyyn, mitä kenenkin työhön kuuluu. Lisäksi tarvetta on riihikuivalle rahalle.

– Harva osaisi edes hoitaa niin hyvin kuin ammattilaiset sen tekevät. Kyllä siitä ammattitaidosta pitäisi myös maksaa, koska tämä on ollut huomattavasti raskaampaa ja työläämpää kuin normioloissa, hän sanoo.

Paavola kaipaa myös työturvallisuuslain soveltamista ja runsaampaa tauotusta suojavarusteiden vuoksi raskaiksi muuttuneisiin tehtäviin.

– Se (laki) toimii tehtaissa oikein hyvin, mutta kun tämä on ihmisläheinen ala, se ei ole toiminut.

Suojavälineillä on väliä

Tehyn Sillanpään mukaan työolojen parantamisessa pitkän aikavälin kynnyskysymys on se, miten saadaan riittävästi tarpeeksi osaavaa henkilökuntaa. Työvoimaa alalta ajaa Tehyn selvityksen mukaan pois etenkin se, että työ on vaativaa ja kuormittavaa, mutta palkka ei vastaa sitä. Kun ihmiset poistuvat alalta tai nuoret eivät hakeudu sille, henkilöstön alimitoitus ja kiire kasvavat, jolloin kuormittavuuskin lisääntyy.

Työvoimaongelma on vaikea ratkaistava, mutta koronakeväästä opittiin myös yksinkertaisemmin toteutettavia asioita, joilla voidaan helpottaa toiseen aaltoon vastaamista. Sillanpään mukaan suojavälineiden riittävyyden ja laadun varmistaminen on keskeistä. Tärkeää on myös se, että hoitajat saavat ajoissa ja riittävästi tarvitsemaansa tietoa potilaista, altistumisriskeistä, työturvallisuudesta ja hoidon organisoinnista.

Sillanpää kaipaa työnantajapuolelta myös nopeaa yhteistyötä esiin tulevien ongelmien ratkaisemiseksi.

– Jos vaikkapa työsuojeluorganisaatiosta tulee tietoa, että henkinen kuormitus on kasvanut, työnantajat ja -tekijät voisivat miettiä yhdessä, millaisia keinoja olisi matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen, hän sanoo.

Koronakorvauksen suhteen Sillanpään katse kääntyy syksyn budjettiriiheen.

– Onko Suomessa halua osoittaa arvostusta hoitajille, jotka työskentelevät koronapotilaiden kanssa? Teho-osastojen lisäksi on tietysti paljon muutakin alan henkilöstöä, johon tämä on vaikuttanut esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja ikäihmisten palveluissa.

Kokemus auttaa toisen aallon kanssa

Koronakriisin toisessa aallossa henkilöstölle yritetään järjestää ennakoitavuutta, vaikka heiltä toisaalta kaivataan joustavuutta, ketteryyttä ja valmiutta muutoksiin, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sand. Saadut kokemukset onneksi helpottavat urakkaa.

– Kaikilla johtajilla ja esimiehillä on nyt enemmän kokemusta siitä, miten (virus)tilanne todennäköisesti etenee, joten asioita voidaan suunnitella pidemmälle. Henkilöstöä pystytään siten valmistelemaan siirtoihin ja muuttuviin tilanteisiin, Sand sanoo.

Sand uskoo, että epätietoisuus on yksi suuri hoitajia kuormittava asia ja siihen voidaan puuttua kertomalla mahdollisimman nopeasti erilaisista suunnitelmista ja tiedottamalla henkilöstölle, mitä valmistellaan.

Hoitajajärjestöjen toiveeseen suojavälineiden riittävyydestä Sand vastaa, että tilanne on kaikkialla Suomessa nyt olennaisesti parempi kuin ensimmäisen koronavirusaallon alkaessa.

– Toki kaiken aikaa pitää tehdä työtä sen eteen, että varustetasot pidetään hyvinä. Mutta tällä hetkellä siihen on olennaisesti paremmat mahdollisuudet kuin keväällä.

Pirkanmaalla maksetaan joustorahaa

Keskustelu erilliskorvauksista ja palkitsemisesta koronaviruspandemian ympärillä on Sandin mukaan hyvin ymmärrettävää, ja hän uskoo siitä seuraavan erilaisia paikallisia ratkaisuja valtakunnallisten työehtosopimusratkaisujen lisäksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on esimerkiksi pystytty sopimaan erilaisista joustojen kertakorvauksista. Sandin mukaan hoitajille maksetaan 50 euron luokkaa oleva korvaus siitä, jos työvuoroja muutetaan kesken vahvistetun työvuorolistan. Jos taas joku kutsutaan töihin kesken vuosiloman, korvaukseksi saa joitakin satoja euroja.

Laajempien korvauksien maksamista vaikeuttaa se, että pandemia on iskenyt loven kuntien jo ennestään tiukkaan taloustilanteeseen.

– Se liikkumavara on aika rajallinen. Sellaista ylimääräistä maksukykyä ei taida kunnissa tällä hetkellä juurikaan olla, Sand sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.