Huonekaluja ostetaan yhä useammin käytettyinä. Erityisen vilkkaasti huonekalut vaihtavat omistajaa internetin vertaisverkoissa.
Tampereen yliopiston teettämän kyselytutkimuksen mukaan huonekalut ja sisustustavarat ovat euromääräisen markkinan perusteella mitattuna kolmanneksi suosituin käytettynä ostettavien tavaroiden luokka. Niitä suositumpia ovat vain harrastusvälineet ja tieto- ja kodinelektroniikka.
Käytettyjen huonekalujen hankkimisesta on tullut entistä hyväksytympi ostamisen muoto kaikissa ikäryhmissä ja tuloluokissa, kertoo Tampereen yliopiston markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi.
– Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt ovat rahan säästäminen ja halu jatkaa tuotteiden elinkaarta. Myös ympäristösyiden voidaan arvioida olevan kasvussa.
Taloustutkimuksen vuonna 2018 toteuttamaan kyselyyn vastasi noin 1 500 ihmistä.
Käytetystä huonekalusta maksetaan keskimäärin seitsemänkymppiä
Vertaisverkkokauppa Tori.fi:n markkinointijohtaja Laura Kuusela kertoo, että vuonna 2019 Torissa tehtiin yksityishenkilöiden välillä noin 730 000 käytetyn huonekalun ostoa. Tämä oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän, ja sama suunta näyttää jatkuvan tänä vuonna.
Kuuselan mukaan ruokailuryhmät, hyllyt ja säilytysratkaisut ovat suosituimpia ja kattavat noin 40 prosenttia kaikista myydyistä huonekaluista. Käytetyistä huonekaluista maksetaan keskimäärin 68 euroa.
– Edulliset kodin sisustusesineet, kuten taulut ja tekstiilit, ovat vaikeimpia myydä. Jos huonekaluja tai sisustustavaroita annetaan ilmaiseksi, ne vaihtavat kotia todella nopeasti, Kuusela toteaa.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälöissä käytettyjen huonekalujen ostaminen on vähentynyt pitkällä aikajänteellä. Nihtisillan tavaratalon myymäläpäällikkö Jani Sintonen arvelee, että vahvimmin taustalla vaikuttavat nettikanavat, joissa huonekaluja annetaan ilmaiseksi. Oletettavasti samasta syystä kierrätyskeskukseen myös tuodaan huonekaluja vähemmän kuin ennen. Kierrätyskeskuksesta ostetaan Sintosen mukaan selvästi eniten sohvia ja nojatuoleja. Parhaiten kaupaksi menevät uudenkarheat tuotteet sekä todella vanhat retrotavarat.
Home ja luteet voivat kulkeutua kodista toiseen
Käytettyjen huonekalujen ostaminen ei ole riskitöntä. Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen muistuttaa, että kosteus- tai homevaurioinen koti jättää helposti jälkensä myös huonekaluihin.
Pahimmassa tapauksessa huonekalut voivat aiheuttaa oireilua. Esimerkiksi homepöly tarttuu erityisen hyvin huokoisiin ja pehmustettuihin materiaaleihin. Säkkisen mukaan poikkeavalle haisevat tavarat tulisi aina hävittää.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastajan Oskari Hannisen mukaan käytetyt huonekalut kannattaa tarkistaa huolellisesti luteiden varalta. Lutikan voi havaita sen ulostejäljistä eli pienistä mustista pisteistä. Parhaiten luteet viihtyvät sängyissä ja sohvissa.
– Vaikka tekisi huolellisen tarkastuksen, huonekaluissa voi olla sellaisia paikkoja, joihin on hankala nähdä. Myös munien ja toukkien havaitseminen voi olla hyvinkin haastavaa, Hanninen sanoo.
Käytetyt huonekalut olisi hyvä lämpö- tai kylmäkäsitellä ennen käyttöön ottamista. Lämpötilan tulisi nousta useaksi tunniksi 60 asteeseen, jotta se tuhoaa luteet. Verhot ja muut tekstiilit kannattaa pestä pesukoneessa.
Turvallisesti lauteille mahtuvia tavaroita voi saunottaa. Pihalla tai parvekkeella tuulettaminen ei tehoa lutikoihin, ellei ole riittävän pitkä ja kova pakkasjakso. Pieniä tavaroita voi laittaa suljetussa pussissa pakastimeen.
Virallisissa puhdistusohjeissa saunottamisen ei Säkkisen mukaan ole vahvistettu toimivan homevaurioisiin tavaroihin.
Yksityishenkilöiden väliset kaupat eivät ole kuluttajansuojasäännösten piirissä
Jos kuluttaja ostaa käytetyn huonekalun yritykseltä, kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia. Jos tuotteessa ilmenee jokin vika, ostajalla voi olla oikeus hyvitykseen, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Raija Marttala.
– Tällaisia yhteydenottoja tulee silloin tällöin. Usein syynä on se, että tuote ei ole ollut myyntikuvauksen mukainen, se on ollut rikki tai se on rikkoutunut pian kaupanteon jälkeen, Marttala kuvailee.
Virhettä arvioitaessa otetaan huomioon, että tuote on käytetty, eli ostajan pitää varautua esimerkiksi tavanomaisesta kulumisesta johtuviin puutteisiin.
Jos on tyytymätön ostamaansa tuotteeseen, kannattaa Marttalan mukaan aina ensin yrittää sopia asia suoraan myyjän kanssa. Jos sopuun ei päästä, ostaja voi ottaa yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvonnasta saa opastusta ja sovitteluapua erimielisyyteen. Jos asia ei ratkea neuvonnassakaan, kuluttaja voi viedä asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttajaviranomaisten palvelut ovat kuluttajalle maksuttomia.
Jos kauppa tehdään kahden yksityishenkilön välillä, se ei ole kuluttajansuojasäännösten piirissä. Myyjällä on silti vastuu myymästään tuotteesta.
– Käytännössä ongelmatilanteiden selvittely voi kuitenkin olla hankalaa, jos asiasta ei päästä neuvotellen yksimielisyyteen. Yksityishenkilöiden riidoille ei ole maksuttomia selvittelykanavia, Marttala huomauttaa.
Ilmaiseksi annettuja tavaroita jokainen vastaanottaa täysin omalla vastuulla.