Tutkimus: Lasten hengitystieinfektiot vähentyivät rajusti koronarajoitusten aikana

Koronarajoitukset vaikuttavat vähentäneen lasten hengitystieinfektioita selvästi. Keväällä asuntojen ikkunoihin ilmestyi nalleja lapsia ilahduttaneen nallehaasteen merkeissä. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

STT

Koronapandemian aikaiset sosiaalisten kontaktien rajoitukset vähensivät selkeästi lasten sairastamia hengitystieinfektioita ja korvatulehduksia, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Erityisen merkittävää lasku oli keuhkoputkitulehduksissa ja keuhkokuumeissa, joiden osuus päivystyskäynneistä romahti noin viidesosaan lähtötilanteesta.

Tutkimuksessa muun muassa tarkasteltiin lasten päivystyskäyntejä Mikkelin keskussairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan vastaanotoilla. Tutkimus tarkasteli päivystyskäyntejä yhteensä kahdeksan viikon ajalta.

– Katsoimme tutkimuksessa kahden sairaalan käyntimääriä neljä viikkoa ennen ja neljä viikkoa sen jälkeen, kun poikkeustila julistettiin Suomessa, Itä-Suomen yliopiston lastentautien professori Marjo Renko sanoo STT:lle.

Aineiston keruuajaksi valikoitui siis helmi-maaliskuun ja touko-kesäkuun vaihteet.

Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin valtakunnallisen tartuntatautirekisterin avulla RS- ja influenssaviruksen aiheuttamien infektioiden määrää valtakunnallisella tasolla epidemiakaudella 2019–2020. Vertailuaineiston luvut otettiin alkaen vuodesta 2015.

– Influenssakauden kesto oli selvästi lyhyempi. Tapaukset sekä RS- että influenssaviruksen kohdalla loppuivat selkeästi jyrkemmin kuin muina vuosina. Kaikki, jotka hoitavat lapsipotilaita ovat huomanneet tämän töissään, joten vaikutus oli valtava, Renko kertoo.

Pienimpien lasten sairastelua voitaisiin hillitä helposti

Rengon mukaan tutkimuksen julkaisun motiivina oli, että se osoittaa, miten suuri vaikutus kontakteilla on lasten terveyteen.

– Kontaktien välttämisellä on valtava vaikutus lasten hengitystieinfektiosairastuvuuteen ja sairaalahoitoihin. Olemme jotenkin tottuneet siihen, että pienet lapset ovat sairaana koko ajan. Näin ei olisi, jos ihan pienimmillä lapsilla kontakteja olisi vähän vähemmän. Pieniä lapsia kannattaa siis suojata kontakteilta, Renko kertoo.

Rengon mukaan huoltajien kynnys hakeutua koronan pelossa lääkärin vastaanotolle ei ollut tutkimuksessa suuresti läsnä. Tämä johtunee siitä, että tutkimus keskittyi sairaalaan tuotaviin tapauksiin.

– Toki voi olla, että kynnys lääkärikäyntiin on saattanut olla jonkin verran korkeampi. Toisaalta, me jotka hoidamme lapsia sairaaloissa, näemme ne vaikeimmat tapaukset. Kyllä nämä tapaukset tulevat nimenomaan sairaalaan, mutta niissäkin oli huomattavaa laskua. En siis usko, että kynnyksen nouseminen on kovin paljon sekoittanut tulosta. Toki sillä voi olla jonkinlainen vaikutus, että joitakin tavallisia ylähengitystien infektioita on mieluummin seurattu kotona, kuin lähdetty päivystykseen. En usko, että se on vaikuttanut paljon sairaalahoitoisiin tapauksiin, Renko kertoo.

RSV (respiratory syncytial virus) on yksi yleisimpiä hengitysteiden kimppuun käyvistä viruksista, jonka aiheuttama infektio on hyvin yleinen. Lähes kaikki sairastavat viruksen aiheuttaman infektion ennen kolmatta ikävuottaan.

Tutkimus on julkaistu Pediatric Infectious Diseases Journal -lehdessä heinäkuussa.

---

Korjattu klo 16.34: Tutkimus tarkasteli neljän viikon ajanjaksoja helmi-maaliskuussa sekä touko-kesäkuussa. Aiemmin jutussa luki virheellisesti, että ajanjakso oli helmikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.