Asiantuntija: Maskisuosituksella tavoiteltu hyöty saavutetaan vain, jos kaikki noudattavat sitä

THL ja Työterveyslaitos suosittelevat, että joka kerta, kun kasvomaski puetaan päälle, laitetaan puhdas maski. Timo Jaakonaho / LEHTIKUVA

STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina antamassa maskisuosituksessa on tarkat ohjeet, kuinka maskia käytetään oikeaoppisesti. Maski pitäisi vaihtaa uuteen kertakäyttöiseen maskiin tai puhtaaseen kangasmaskiin, jos se kostuu tai likaantuu.

Ennen maskin koskemista kädet tulee pestä tai puhdistaa käsihuuhteella. Maskin koskettelua kesken käytön pitäisi välttää, sillä se voi mahdollistaa maskiin tarttuneiden mikrobien leviämisen ympäristöön.

Tiukat ohjeet ovat herättäneet keskustelua ja ihmettelyä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Maailmalla maskien käytöstä on kirjavia käytäntöjä ja samoja maskeja on pidetty kasvoilla koko päivän tai jopa pidempään.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä arvelee, että tiukan ohjeistuksen tarkoituksena on saada kasvomaskien käytöstä mahdollisimman suuri hyöty.

– Oletan, että oletuksena on nimenomaan se, että suu-nenäsuojuksia käytetään tällä tavalla terveydenhuollossa. Monissa tutkimuksissa hengitysmaskien käytöstä ei ole saatu samanlaista hyötyä, joten sen vuoksi ohjeistus pyritään tekemään yhtä tarkaksi, jotta päästään samoihin tuloksiin kuin terveydenhuollossa.

Maskia suositellaan käytettäväksi joukkoliikenteessä. Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Maskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

– Kangasmaskin suojauskyky on niin heikko ettei se suojaa käyttäjäänsä. Mutta jos esimerkiksi ruuhkabussissa kaikki käyttävät maskia, kaikki tulevat suojatuksi, Mäkelä sanoo.

Lähtökohtana on, että jokainen hankkii kasvomaskinsa itse. Mäkelä muistuttaa, että jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä maskien käyttöä, maskien hankinta kuuluu työnantajalle. Työterveyslaitos antoi tällä viikolla oman maskisuosituksensa työpaikoille. Sen mukaan työnantajan velvollisuus on arvioida, tarvitseekö työntekijöiden käyttää kasvomaskeja koronavirustilanteessa. Kasvomaskeja voidaan tarvita tilanteissa, joissa turvavälejä ei voida noudattaa, lähikontaktit kestävät yli 15 minuuttia ja on tarve suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä.

Maski ei saa kostua

THL ja Työterveyslaitos suosittelevat, että joka kerta, kun kasvomaski puetaan päälle, laitetaan puhdas maski. Ruokailu, juominen ja muut tauot määrittävät yksittäisen maskin käyttöajan. Tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä on sanonut Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei samaa hengitysmaskia pitäisi pitää 30 minuuttia pidempään.

Mäkelän mukaan tiukka aikarajoitus perustuu todennäköisesti siihen, ettei kangasmaski pääse kostumaan liikaa.

– Jos puhutaan kangasmaskeista, niiden suorituskyky on hyvin heikko. Kun ne kastuvat, niiden suodatuskyky heikkenee vielä lisää.

Mäkelä huomauttaa, että hengitysmaskin kostumisaika riippuu ihmisestä ja ympäristön lämpötilasta. Esimerkiksi fyysisesti aktiivisella ihmisellä hengitysmaski voi kostua nopeammassa ajassa kuin sellaisella, joka liikkuu maskia pitäessä vähemmän. Maskin kostumisaika riippuu jonkin verran myös siitä, mistä materiaalista hengitysmaski on valmistettu. Maski tulee vaihtaa, kun sen huomaa olevan märkä.

– Kaikki maskit kostuvat hengitysilmasta, mutta mitään tarkkaa aikaa ei voida sanoa.

Mäkelän mukaan märkä maski kasvoilla on myös ikäväntuntuinen käyttää. Hänen mukaansa ei ole tarkoituksenmukaista, että kasvoille laitettava maski ei ole mukavantuntuinen, sillä silloin maskin käyttö oletettavasti jää vähäisemmäksi.

Työterveyslaitos suosittelee, että kangasmaskit pestään vähintään 60 asteessa, mielellään 90 asteessa. Syynä ovat kaikki maskiin kerääntyvät mikrobit, virukset mukaan lukien.

– Erilaiset itiöt hajoavat vasta korkeammissa lämpötiloissa. Lisäksi pesukone on syytä puhdistaa, jos sitä käytetään maskien puhdistukseen.

Kasvomaski ei sovi kaikille

Mäkelän mukaan ihmisten olisi hyvä muistaa, että maskien käyttö ei poista sitä, että turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta tulee huolehtia jatkossakin. Hän myös muistuttaa, että maskisuosituksesta huolimatta kaikki eivät kykene pitämään hengitysmaskia esimerkiksi terveydellisten syiden takia. Maskinkäyttö voi aiheuttaa haasteita myös pienillä lapsilla sekä ikäihmisillä. Maskisuositus koskee vain yli 15-vuotiaita.

– Pienille lapsille maskia ei voida laittaa ollenkaan, koska siinä saattaa olla tukehtumisvaara, jos lapsi nukahtaa ja lasta ei tule pidettyä jatkuvasti silmällä. Pitkään jatkuva maskinkäyttö heikkokuntoisella vanhuksella ei myöskään välttämättä ole mahdollista. Vanhuksia kohdatessa me muut laitamme maskin päähän.

Mutta onko kasvomaskin käytöstä mitään hyötyä, jos maskia ei osaa käyttää oikein? Olisiko silloin parempi, ettei käytä maskia ollenkaan?

– Näin en pysty sanomaan. Kaikkien tulee käyttää maskia oikein, jotta maskien käytöllä saavutetaan tavoiteltu hyöty, Mäkelä toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.