UPM:n toimitusjohtaja moittii Suomen kilpailukykyä, mutta asiantuntija ohjaa katseen tippuvaan kysyntään – pääministeri tapaa perjantaina tehtaan työntekijöitä

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kritisoi muun muassa teollisuuden sähköveroa. MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Anniina Luotonen / STT

Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kritisoi Suomen verorasitusta ja ulkoisia kustannuksia. Yhtiön tiedotteessa Pesonen kirjoittaa, että kyseiset tekijät ovat käyneet Suomessa ylivoimaisiksi.

UPM kertoi eilen suunnitelmista sulkea Kaipolan-tehtaansa Jämsässä tämän vuoden aikana, mikä tarkoittaisi tavallisen sanomalehtipaperin valmistuksen loppumista Suomessa. Päätöksen taustalla on yhtiön mukaan maailmantalouden näkymien heikentyminen ja suomalaistehtaan heikko kilpailukyky.

UPM sulkemassa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä

– Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa, Pesonen kirjoittaa.

Hän kritisoi teollisuuden sähköveroa, joka hänen mukaansa on paperiteollisuudessa neljä kertaa korkeampi kuin Ruotsissa.

– Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.

Osansa kritiikistä saa myös ammattiyhdistysliike.

– Valtakunnallinen ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.

Suomalaistehtailla tehdään Pesosen mukaan hyvää työtä ja Kaipolassakin on kolme teknisesti hyvässä kunnossa olevaa paperikonetta.

Kaipolan tehtaan sulkeminen tarkoittaisi noin 450 työpaikan menetystä. UPM tekee päätöksen tehtaan kohtalosta yt-menettelyn jälkeen. Kaikkiaan yhtiön kaavailemat tehostamistoimet vähentäisivät noin 840 työpaikkaa, joista valtaosa on Suomessa.

Pesonen peräänkuuluttaa Suomeen kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisuuden ja uudet investoinnit.

– Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.

Vertailu vaikeaa

UPM:n päätös vähentää kapasiteettia on luonnollinen jatke graafisten papereiden jo vuosia vähentyneelle kysynnälle, sanoo Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Marjo Maidell. Keväällä paperin tuotanto väheni alimmalle tasolleen vuosikymmeniin koronapandemian takia.

– Päällimmäisenä päätös kapasiteetin leikkaamisesta kertoo nähdäkseni siitä, että sopeudutaan vähentyneeseen kysyntään. Oletettavaa on, että graafisten papereiden kysyntä elpyy koronakriisin helpottamisen myötä jonkin verran, mutta kukaan ei tiedä milloin ja kuinka paljon, Maidell sanoo.

Suomesta on häviämässä tänä vuonna noin neljännes paperin tuotantokapasiteetista, kun mukaan lasketaan myös Stora Enson aiemmin kertomat suunnitelmat Oulun tehtaalta. Yhtiö sulkee Oulussa yhden paperikoneen ja muuntaa toisen valmistamaan kartonkia.

Suomi ei ole ongelmien kanssa yksin. Metsäyhtiö SCA kertoi niin ikään keskiviikkona suunnittelevansa paino- ja kirjoituspaperin valmistuksen lopettamista Ortvikenin tehtaallaan Ruotsin Sundsvallissa. Irtisanominen uhkaa yhtiön mukaan 800 työntekijää.

Tilastojen pohjalta on Maidellin mukaan hyvin vaikeaa arvioida, onko paperin valmistus Suomessa muita maita kalliimpaa. Vertailua vaikeuttavat maakohtaiset tekijät kuten yritysten tuotantorakenteet tai ulkoistetun työvoiman määrä.

– Se mikä on selvää ovat logistiikkakustannukset. Suomalaisesta paperista ja kartongista 57 prosenttia meni viime vuonna EU-maihin eli kuljetuskustannukset esimerkiksi Saksaan verrattuna ovat korkeammat.

Arviointi on vaikeaa senkin takia, etteivät yhtiöt kerro tehdaskohtaisia kannattavuuslukujaan, sanoo OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen.

– En katsoisi asiaa maakohtaisesti. Kannattavuus on monen tekijän summa. Tuotannolla pitää olla tietty kilpailukyky ja tuotteella tietty hinta.

Ennusteet paperinkysynnän laskusta enteilevät Parkkisen mukaan maailmanlaajuisesti lisää tehtaiden sulkemisia. Tuotantokapasiteettia on silloin liikaa myös Suomessa.

"Verotus ja palkat liian korkeita"

Kun kysyntä vähenee, valmistus ohjautuu kaikkein kilpailukykyisimpiin tehtaisiin ja maihin. Onko jotakin, mitä hallitus voisi tehdä?

Metsäteollisuuden lista on tukeva. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen vetoaa, ettei teollisuuden kustannuksia lisättäisi. Elokuun alussa voimaan tullut dieselveron korotus osui hänen mukaansa yhtiöihin kovaa.

Hallituksen pitäisi hänen mielestään päättää budjettiriihessä sähköveron alentamisesta EU:n minimiin, mitä kohti hallitus on jo luvannut edetäkin. Myös päästökaupan kompensaatiojärjestelmälle pitäisi hänen mukaansa saada jatkoa ja meriliikenteen väylämaksuja alentaa.

– Suomessa on liian korkea verotus, liian korkeat palkat, liian lyhyet työajat ja isot logistiikkakustannukset ainakin joillekin tehtaille. Tämä on tehdaskohtainen, jopa paperikonekohtainen kisa.

Pellervon taloustutkimuksen Maidell panostaisi tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Metsäalan uusista biotuotteista puhutaan paljon, mutta tuotannon arvolla mitattuna massa- ja paperiteollisuus on yhä metsäteollisuudelle keskeinen.

– Metsäteollisuus tarvitsee uusia puupohjaisia tuotteita, joiden kysyntänäkymät ovat kasvavat paikatakseen graafisten papereiden jättämää aukkoa.

Pääministeri vierailee perjantaina Jämsässä

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee perjantaina Jämsässä, jossa sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta metsäyhtiö UPM kertoi keskiviikkona.

Marin tapaa Jämsässä UPM:n tehtaan ja työntekijöiden edustajia sekä Jämsän kaupungin edustajia.

Tapaamisiin osallistuvat myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

UPM kertoi keskiviikkona suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma tarkoittaisi noin 450 työpaikan menetystä.

UPM perusteli suunnitelmaa sillä, että Kaipolan tehdas on yhtiön paperitehtaista kilpailukyvyltään heikoin.

Marin sanoi Twitterissä pitävänsä viime päivien irtisanomisuutisia erittäin valitettavina.

– Työ- ja elinkeinoministeriö etsii mahdollisuuksia tukea työntekijöitä ja alueita tilanteessa. Toimiin on jo ryhdytty, Marin kirjoitti keskiviikkona.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.