Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvaushakemukset ovat nousseet keväällä lähes kolmeen miljoonaan euroon, kertoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
– Hanhivahingot ovat lisääntyneet sitä mukaa ja samassa suhteessa kuin hanhikanta on kasvanut. Tilanne on kohtuuton, Leppä sanoi hanhityöryhmän raportin luovutustilaisuudessa tiistaina.
Lepän ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) asettama hanhityöryhmä esittää tälle syksylle uusien poikkeuslupien hakemista valkoposkihanhien karkotukseen myös ampumalla.
Viime vuonna koko Suomessa maksettiin valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista korvauksia 1,7 miljoonaa euroa.
– Nyt keväällä vahingoista pelkästään Pohjois-Karjalan alueella maksettiin saman summan arvosta (korvauksia) eli 1,7 miljoonaa euroa, kertoi työryhmän puheenjohtaja ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
Tänä keväänä vahinkojen korvaussumma nousi koko Suomessa noin 2,7 miljoonaan euroon.
Lintupeltoja entisille turpeennostoalueille
Työryhmä esittää hanhien ruokailualueiden eli lintupeltojen perustamista. Tällaisina mainitaan muun muassa luonnonhoitopeltonurmet, monimuotoisuuspellot, luonnonsuojelulailla rahoitetut alueet sekä entiset turvetuotantoalueet.
– Tähän toimeen on jo tartuttu. Tavoitteena on löytää ja kunnostaa tuhat hehtaaria entisiä turpeennostoalueita hanhien muuttoreittien lintupelloiksi. Olemme jo aloittaneet keskustelut tästä Vapon ja muiden alueen maanomistajien kanssa, Leppä kertoi.
Lintupeltojen tulevaisuuden tarpeeksi työryhmä arvioi 3 000–5 000 hehtaaria. Nykyisin niitä on noin 850 hehtaaria, ja nämä pellot on Niirasen mukaan tarkoitettu lähinnä kurkien aiheuttamien tuhojen estämiseksi.
Valkoposkihanhi on lintudirektiivin ykkösliitteen laji ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten karkottaminen voi tapahtua vain poikkeusluvilla. Ampumista ei Niirasen mukaan ole aikaisemmin juurikaan käytetty hanhien karkottamiseen.
– Vain kolme kertaa poikkeuslupaa on haettu ennen tätä vuotta. Niistä yksi hakemus on hylätty ja annettu lupa muille karkotuskeinoille. Kaksi hakemusta on hyväksytty, joista toisesta on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen, Niiranen sanoo.
Yksi lainvoimainen ampumislupa haettiin tutkimustarkoituksiin.
Pitkän tähtäimen tavoitteeksi työryhmä esittää Niirasen mukaan sen, että valkoposkihanhea voitaisiin metsästää siinä määrin kuin sen kanta mahdollistaa. Tämä vaatisi kuitenkin lajin siirtämistä lintudirektiivin kakkosliitteeseen.
– Norja on tätä aikaisemmin esittänyt ja Suomi kannattanut ja komissiokin on ollut asian takana, mutta kaikki EU:n jäsenmaat eivät ole olleet, Niiranen sanoi.
Työryhmä esittää tutkimusta eri karkotuskeinoista
Työryhmän mielestä maatalousyrittäjiä olisi tänä syksynä kannustettava yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkotukseen viljelmiltä. Yhtenä karkotuskeinona mainitaan myös lintujen ampuminen.
Niirasen mukaan työryhmä kannattaa myös eri karkotuskeinojen tutkimusta.
– Siinä tutkittaisiin karkotuskeinojen tehokkuutta, myös ampumisen tehokkuutta karkotuskeinona. Sitä ei ole Suomessa tutkittu oikeastaan ollenkaan, Niiranen sanoi..
Suomen pesivän hanhikannan syyskanta on reilut 30 000 yksilöä. Luvussa ovat mukana myös samana vuonna syntyneet poikaset.
Aiemmin valkoposkihanhia tavattiin Suomessa vain satunnaisesti, mutta nykyisin niitä tavataan muuttomatkallaan ruokailevissa parvissa syksyisin tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia yksilöitä Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Uudenmaan peltoaukeilla.
Valkoposkihanhikannan runsastuminen on aiheuttanut myös sen, että lintu on alkanut pesiä Itämeren ja Pohjanmeren ympäristössä.
Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa lintupeltojen lisäämistä
Suomen luonnonsuojeluliitto sanoo kannattavansa hanhityöryhmän ehdotusta lintujen vaihtoehtoisten ruokailupaikkojen eli lintupeltojen lisäämisestä.
– On tärkeää muistaa, että jos hanhille ei ole rauhallisia lintupeltoja levähdyspaikoiksi, niiden karkottaminen johtaa vain lintujen lentelyyn pellolta toiselle, eivätkä vahingot pienene, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä tiedotteessa.
Hänen mukaansa työryhmän raportissa parasta on myös esitys korvausjärjestelmän kehittämiseksi, jotta viljelijöille voidaan varmistaa nopeat korvaukset.
Työryhmä esittää muun muassa, että jatkossa korvaushakemukset käsiteltäisiin nopeutetussa menettelyssä, kuten toimittiin kevään vahinkojen kohdalla.
Lisäksi työryhmä ehdottaa sähköisen hakujärjestelmän kehittämistä korvausten käsittelyä varten. Näin siksi, että sähköinen hakemusjärjestelmä sujuvoittaisi korvaushakemusten tekoa ja niiden käsittelyä.
Suomen luonnonsuojeluliitto sanoo työryhmän todenneen itsekin, ettei lintudirektiivi mahdollista yleistä valkoposkihanhien metsästystä. Poikkeuslupia voi kuitenkin tarvittaessa hakea isojen vahinkojen takia, ellei muita ratkaisuja ole, tiedotteessa sanotaan.