Asiantuntijat: Irtisanomiskynnyksen nostaminen tuskin tehokas lääke estämään tehtaiden sulkemista

Julkistalouden professori Roope Uusitalo ei itse usko, että Jämsän paperitehtaan sulkemispäätökselle irtisanomisen vaikeuttamisella olisi ollut vaikutusta. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Irtisanomisen vaikeuttamista on väläytelty ainakin SDP:n ja SAK:n suunnalta sen jälkeen, kun metsäyhtiö UPM ilmoitti aikovansa sulkea tehtaan Jämsässä. Vaikeuttamisella toivotaan voivan vaikuttaa muun muassa siihen, ettei irtisanominen ja tehtaan sulkeminen olisi Suomessa helpompaa kuin kilpailijamaissa.

STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin vaikeaa luotettavasti osoittaa, että irtisanominen olisi Suomessa helpompaa kuin verrokkimaa Saksassa. Ruotsissa se taas on suunnilleen yhtä helppoa kuin Suomessa.

Asiaan on ottanut kantaa esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.), joka kysyi TV1:n Ykkösaamussa reilu viikko sitten, onko Suomessa liian helppoa irtisanoa ja sulkea tehtaita. Hän sanoi haastattelussa, että verrokkimaihin, kuten Saksaan, verrattuna irtisanominen on Suomessa helpompaa.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta on sanonut, että irtisanomissuojaa on tiukennettava ja nostettava irtisanomisen kustannuksia.

Saksa ja Suomi suunnilleen yhtä tiukkoja

Eri maiden irtisanomiskäytännöistä laatii moniulotteisia vertailuja OECD. Julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta kertoo, että aiemmin vertailu osoitti yksiselitteisesti, että Saksassa oli tiukempi irtisanomissuoja kuin Suomessa.

– Tänä vuonna OECD teki päivitystä indeksiinsä, jonka mukaan Saksa ja Suomi ovatkin suurin piirtein yhtä tiukkoja irtisanomismaita. Marinin väite ei kuitenkaan ole ihan hullu, sillä se perustuu pitkään käytössä olleisiin vertailuihin irtisanomissuojan tiukkuudesta eri maissa, hän sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sanoo, että tuoreimpien mittareiden mukaan irtisanominen on Suomessa vähän hankalampaa kuin esimerkiksi Saksassa ja suurin piirtein samaa luokkaa Ruotsin kanssa. Hänestä OECD:n mittarit ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia.

– Ei sellaista yksikäsitteistä totuutta varmaan koskaan saada, että kuinka paljon helpompaa tai vaikeampaa tehtaan sulkeminen on Suomessa kuin vaikkapa Saksassa, hän sanoo.

Uusitalo ei itse usko, että Jämsän paperitehtaan sulkemispäätökselle irtisanomisen vaikeuttamisella olisi ollut vaikutusta.

– Tästä on varmasti eri mielipiteitä. Tämähän on se, mihin Marin suoraan viittasi. Ainakin jos uskoo näitä meidän paperiteollisuuden johtajia, tämä ei ole se merkittävä tekijä, kun päätetään mistä kapasiteettia vähennetään. Merkittävämpiä tekijöitä ovat vaikkapa markkinoiden läheisyys tai tehtaan kustannukset, hän sanoo.

Työministeri: Asiasta pitäisi keskustella

Myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että Suomessa olisi hyvä käydä keskustelu siitä, pitäisikö työntekijöiden irtisanomissuojaa tarkastella uudelleen. Irtisanominen Suomessa on hänen mukaansa helpompaa kuin muualla Euroopassa.

– Nämä ovat asioita, joista työmarkkinaosapuolet ovat perinteisesti sopineet. Näkisin mielelläni, että myös tässä keskustelussa kaikki osapuolet olisivat mukana ja katsoisivat tarkemmin, millä tavalla suhtaudumme siihen, millä tavalla työntekijöitä suojellaan, hän sanoi.

Haataisen esikunnasta kerrottiin STT:lle perjantaina, ettei ministerillä ole asiaan tässä vaiheessa lisättävää. Hallitusohjelmassa irtisanomissuojan kiristäminen ei ole.

Työllisyys ei lisääntyisi kuin tietyissä ryhmissä

Työllisyyttä lisäävää vaikutusta irtisanomisen kiristämisellä ei asiantuntijoiden mukaan voida sanoa olevan, ainakaan työllisten määrässä mitattuna. Tutkimukset osoittavat, että jos siitä tehtäisiin nykyistä hankalampaa, irtisanomiset vähenisivät, mutta toisaalta vähenisivät myös rekrytoinnit.

– Nettovaikutus on siis suurin piirtein nolla, Kauhanen sanoo.

Irtisanomiskynnyksen nostaminen onkin jo työpaikan varmistaneiden etu.

– Kireämpi irtisanomissuoja on siis joidenkin työntekijäryhmien etu, Uusitalo sanoo.

Uusitalo näkisi kiristämisestä siinä tapauksessa hyötyä, jos sillä tavoiteltaisiin työttömyyden vähentämistä yli 55-vuotiaiden keskuudessa.

– Kun siinä ikäryhmässä syntyy uusia työsuhteita suhteellisen vähän, jonkinlainen olemassa olevien työsuhteiden suojeleminen tässä kaikkein pisimpään töissä olleiden, kaikkein vanhimpien työntekijöiden kohdalla voisi olla järkevää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.