Esitys lisätalousarviosta toimi eduskunnassa areenana hallituksen talouspolitiikan puntarointiin – varsinkin kuntatalous esillä opposition puheenvuoroissa

Vuoden viidennen lisätalousarvion esitellyt valtiovarainministeri Vanhanen pahoitteli "suhteellisen tylsän lisäbudjettiesityksen" tuomista syksyn istuntokauden alkuun. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

Eduskunnan täysistunnossa oli tänään lähetekeskustelussa vuoden viides lisätalousarvio, joka ei sisältänyt kovinkaan suuria irtiottoja. Sen esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) pahoittelikin "suhteellisen tylsän lisäbudjettiesityksen" tuomista syksyn istuntokauden alkuun.

– Mutta jos tästä jotain hyvää hakee, epidemian vaikutus taloustilanteeseemme ei ollut niin kielteinen kuin pelättiin. Tästä syystä tämän lisäbudjetin loppusumma on yli miljardin parempi kuin ajateltiin, Vanhanen sanoi.

Lisätalousarviossa tulojen arvioidaan lisääntyvän 1 021 miljoonalla eurolla etupäässä arvioitua korkeampien arvonlisäverotuottojen vuoksi muun muassa siksi, että veroihin liittyvien maksujärjestelyjen helpotuksia ja huojennuksia on käytetty odotettua vähemmän.

Menoihin varattuja määrärahoja taas vähennetään kokonaisuudessaan 234 miljoonaa euroa. Muun muassa kuntien verotulot vähenevät maksujärjestelyjen vuoksi arveltua vähemmän, joten myös niille myönnettävää korvausta pienennettiin.

Talouspolitiikalle risuja

Oppositio käytti lähetekeskustelua hallituksen talouspolitiikan ruoskimiseen.

Kokoomuksen Timo Heinonen kyseenalaisti sen, että hallitus pitää kiinni ohjelmastaan koronakriisinkin aikana.

– Ette ole valmiita korjaamaan hallitusohjelmaanne rajusti muuttuneessa tilanteessa, mutta sen tulopuoli on, arvoisa valtiovarainministeri, jo muuttunut ja romahtanut. Menoista te pidätte kiinni, vaikka niihin ei ole rahaa. Vasemmistolainen politiikka tulee näkymään rajusti suomalaisten kukkarossa tulevina vuosina, hän sanoi.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah kritisoi hallituksen talouspolitiikkaa siitä, että pitkän tähtäimen suunnitelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi ei ole.

– Eiväthän meidän ikärakenteemme, huoltosuhteen heikkeneminen, pienenevät ikäluokat ja hoivan tarve ole mihinkään hävinneet, vaan ne ovat niitä asioita, mihin tarvitaan isoja rakenteellisia uudistuksia.

Kunnat huolettivat kansanedustajia

Kuntatalouden Essayah ounasteli olevan tulossa kaikkien aikojen huonoimpaan vuoteen, jolloin kunnat velkaantuisivat 4 miljardia euroa lisää.

– Tämä tarkoittaa käytännössä, että kuntaveroja tullaan kiristämään, ja sieltä se heijastuu yksityistalouden puolelle. Hallituksen talouspolitiikassa ei ole elvyttäviä vaan kuristavia elementtejä, hän sanoi.

Myös perussuomalaisten Lulu Ranne nosti esiin kuntien tilanteen.

– Tästä arviosta puuttuu kuntatalouden helpottaminen, sitä päinvastoin kiristetään entisestään. Kunnat laativat ensi vuoden talousarvioitaan ennennäkemättömässä tilanteessa. Kun kuntien on ollut vaikea sopeuttaa talouttaan peruspalveluita rapauttamatta, paniikissa se ei ainakaan onnistu, Ranne sanoi.

Hänen mukaansa paniikista kertoo se, että harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on hakenut 145 kuntaa 340 miljoonalla eurolla, kun sitä on jaossa 60 miljoonaa.

– Hallitus syö nyt maan sisäistä luottamuspääomaa kaksin käsin. Suomalaiset kansalaiset ja yhteisöt lyödään ensin tainnoksiin, ja sitten lähdetään elvyttämään Etelä-Eurooppaa miljarditolkulla, hän jatkoi.

"Me tarvitsemme vakautta"

Hallituspuolueiden kansanedustajat taas nostivat tikun nokkaan muun muassa kokoomuksen tuoreen varapuheenjohtajan Elina Lepomäen puoluekokouspuheet siitä, että hallitus pitäisi kaataa ja uudet vaalit järjestää.

SDP:n Antti Lindtman syytti puheita vastuuttomiksi ja sai kannustavia välihuutoja puoluetovereiltaan.

– Me tarvitsemme vakautta, jotta toimijat voivat toimia ja yhteiskunta pyöriä. Eduskunnan hajottaminen tässä tilanteessa, kun koronakriisi on päällä? Edustaja (Kai) Mykkänen (kok.), onko tämä todella kokoomuksen linja? hän sanoi.

Runsasta kommentointia herätti myös perussuomalaisten Ville Tavion puheenvuoro, jossa hän sanoi toimeentulotuen saajille suunnatun koronatuen menevän osin Suomessa asuville ulkomaan kansalaisille ja maahanmuuttajataustaisille ihmisille.

– Ei suomalaisilla köyhillä väliä, kunhan maahanmuuttajat eivät saa mitään, väliin huusi muun muassa Paavo Arhinmäki (vas.), joka palasi aiheeseen omassa puheenvuorossaan.

– Perussuomalaiset eivät hyväksy kaikkein köyhimpien tukemista, jos senttiäkään siitä valuu maahanmuuttajille. Jos suomalaiset köyhät kärsivät, kärsikööt, on ilmeisesti perussuomalaisten linja, Arhinmäki sanoi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut