Viisikko ja Vanhanen jatkavat neuvotteluita ensi vuoden budjetista – pöydällä ilmasto, työllisyys ja kilpailukyky

Hallituspuolueiden puheenjohtajien ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) on tarkoitus rukata kokonaisuus sellaiseksi, että sitä voi koko hallituksen kesken käsitellä. / LAURI HEIKKINEN Mikko Stig / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Hallituspuolueiden puheenjohtajien ja valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) neuvottelut ovat noin kello kolmelta jatkuneet Säätytalolla. STT:n tietojen mukaan niin kutsuttu viisikko ja Vanhanen ovat keskustelleet ainakin työllisyyskokonaisuudesta, ilmastotoimista sekä kilpailukyvystä.

Viisikon ja Vanhasen on tarkoitus rukata kokonaisuus sellaiseksi, että sitä voi koko hallituksen kesken käsitellä. Ilmastoasioihin kuuluvat esimerkiksi energiaveroasiat ja turve. Lisäksi viisikko on keskustellut teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisesta ja siitä, millaisella mallilla eläkeputken tulevaisuudesta voidaan lähteä neuvottelemaan.

Talouskatsaus saatiin aamulla

Viisikolla tarkoitetaan hallituspuolueiden puheenjohtajia eli pääministeri Sanna Marinia (sd.), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa (kesk.), sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.), opetusministeri Li Anderssonia (vas.) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (r.). Aamulla koko hallitus saapui Säätytalolle, mutta pian tämän jälkeen valtioneuvoston kanslia kertoi, että neuvottelut jatkuvat viisikon ja Vanhasen kesken.

Hallitus päättää nyt alkuviikolla siitä, miten valtion rahoja ensi vuonna jaetaan. Marin on sanonut varanneensa myös keskiviikon kalenteristaan tyhjäksi neuvotteluita varten.

Ministerit saivat aamulla talouskatsauksen. Talousnäkymiä olivat avaamassa Suomen Pankin Olli Rehn ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki.

"Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu"

Helsingin Säätytalolle aamulla hieman ennen puolta kymmentä saapuneet ministerit kuvasivat alkavia neuvotteluita haastaviksi, sillä talouden näkymät ovat koronavirustilanteen vuoksi epäselvät.

Marin sanoi toimittajille, että neuvotteluiden vaikeisiin kokonaisuuksiin lukeutuvat muun muassa työllisyysratkaisut, ilmastotoimet, kuntien ja järjestöjen tukeminen sekä koronavirustilanne.

– Viisikko on viime viikolla kokoontunut useita kertoja käsittelemään tätä kokonaisuutta. Mitään ei ole sovittu, kunnes kaikki on sovittu, mutta edistystäkin on tapahtunut, Marin vakuutti.

Vanhanen korosti Säätytalolle astellessaan, että koronavirustilanteen hoitoon ja kuluihin pitää varautua myös ensi vuonna. Vanhanen kuitenkin sanoi, että on katsottava myös kriisin jälkeiseen aikaan.

– Työllisyystoimet, että ne ovat uskottavia. Tiedetään mitä kautta työvoimantarjontaa lisätään ja millaisia palveluita parannetaan, Vanhanen listasi.

Hallitus pyrkii tekemään linjauksia, jotka tuovat vähintään 30 000 työllistä lisää. Yhtenä esillä olleena mahdollisena työllisyyskeinona on eläkeputken poisto, jota valtiovarainministeriön virkamiehet ehdottivat loppukesästä osana työllisyyspakettiaan.

Hallituspuolueista etenkin vasemmistoliitto on vastustanut eläkeputken poistoa.

Kuntien talousahdinko edellyttää toimia

Budjettiriihestä on odotettavissa päätöksiä ainakin yksilöllisen työnhaun mallista. Sen ajatuksena on vauhdittaa työnsaantia yksilöllisellä työllistymissuunnitelmalla ja velvoitteella hakea työtä.

Neuvotteluissa on pöydällä myös turpeen kohtalo. Turpeen verotuksen kiristämistä vaatii erityisesti vihreät, joka haluaisi luopua turpeen energiakäytöstä kokonaan. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Riihestä on tulossa myös päätöksiä kuntien vaikean taloustilanteen helpottamiseksi. Esillä ovat ainakin kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen jatkaminen ja valtionosuuksien rukkaaminen.

"Veikkauksen menetetyt tuet täytyy kompensoida"

Ministerien astellessa sisään Säätytalolle neuvotteluihin taustalla Suomen Pankin edessä raikasivat mielenosoittajien huudot, joissa vaadittiin muun muassa hävittäjähankinnoista luopumista, ilmastopäätöksiä ja työllisyystoimia.

Paikalla oli myös Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Hänen viestinsä hallitukselle on selvä.

– Ensinnäkin pitää panostaa työllisyysmäärärahoihin eli palkkatukeen ja työvoimavirkailijoihin, koska työttömyys on kasvanut 25 prosenttia lyhyessä ajassa. Nämä ovat kaikkein tärkeimmät terveiset, hän sanoo.

Haapakoski edusti paikalla yleisemminkin järjestökenttää. Koronakriisi pimensi Veikkauksen rahapeliautomaatit markettien auloista ja tämä on vaikuttanut myös järjestöjen saamiin tukiin.

– Menetetyt tuet täytyy kompensoida. Tällä hetkellä on hirveän paljon ihmisiä, jotka ovat pahassa tilanteessa sen takia, että palvelut on jouduttu koronan takia jäädyttämään, Haapakoski sanoo.

Haapakoski antaa esimerkiksi leipäjonojen pidentymisen, vanhukset ja vammaiset, jotka eivät pääse välttämättä kotoaan ulos lenkille. Myös päihde- ja mielenterveystyössä on koronan takia tekemistä.

"Koronakriisi ei saa pysäyttää toimia, jotka tehtävä ilmastokriisin pysäyttämiseksi"

Greenpeace oli paikalla vaatimassa, että hallitus vie lupaamansa ilmastotavoitteet maaliin budjettipäätösten muodossa.

– Tarvitsemme fossiilitukien alasajoa, ja se koskee erityisesti turvetta, mutta myös muita fossiilitukia. Lisäksi vaadimme, että kestävän elvytyksen suhteen linjataan toimia, joista vähintään puolen on mentävä ilmasto- ja luontoinvestointeihin, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Lisäksi Greenpeace vaatii, että Evon tiedekansallispuisto toteutetaan ja siihen varataan rahat.

Kososen mukaan hallituksen valmistelu on lähtenyt takkuisesti liikkeelle. Valmistelua on paljon käynnissä, mutta konkreettisia päätöksiä ei ole saatu. Kosonen lisää, että hallituskriisien ja koronakriisin takia takkuilu on ymmärrettävää, mutta on muistettava, että korona ei saa pysäyttää niitä toimia, jotka on tehtävä ilmasto- ja luontokriisin pysäyttämiseksi.

"Hävittäjähankinta on aivan järjetön juttu"

Yksi paikalla olleista mielenosoittajista oli yksityishenkilönä paikalle saapunut Maija Hakanen.

– Olen lähettämässä sitä viestiä, että tämä hävittäjähankinta on aivan järjetön juttu. Se ei minun turvallisuuttani lisää millään tavalla. Minua huolestuttaa ilmasto ja syrjäytyminen. Haluaisin, että niitä rahoja voitaisiin käyttää näihin tarkoituksiin, Hakanen sanoo.

Hänen mukaansa nyt olisi tärkeää parantaa sosiaaliturvaa ja synnyttää työpaikkoja.

– Työpaikkoja ei synny sillä, että leikataan, vaan sillä että turvataan kuntien mahdollisuus tuottaa palveluita ja sitä kautta työllistää.

Hän sanoo olevansa huolestunut siitä, ymmärtääkö hallitus, että se voi valita joko linjan, joka tuottaa hyvää tai leikkauslinjan.

Hakanen kertoo, että hänellä on vuosikymmenten historia mielenosoituksiin osallistumisesta.

– Se auttaa maailmanahdistukseen, että tekee jotain. Uskon, että sillä voi myös vaikuttaa, Hakanen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.