Monet pidäkkeet hillitsevät Vuoristo-Karabahin taisteluiden laajenemista täysimittaiseksi sodaksi, arvioi suomalaistutkija

Armenian puolustusministeriön mukaan Azerbaidzhanin joukoilta on kyetty valtaamaan takaisin alueita. Kuvakaappaus videosta puolustusministeriön nettisivuilta. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Kuka aloitti tai kenen syytä? Näihin kysymyksiin on useimmissa konflikteissa vaikea vastata. Myös Etelä-Kaukasian Vuoristo-Karabahissa jälleen puhjenneissa taisteluissa on kiistan ydintä monien kytkösten ja pitkän vihanpidon takia poikkeuksellisen vaikeaa selvittää.

Sen verran on selvää, että Vuoristo-Karabah oli Neuvostoliiton vuosina osa Azerbaidzhanin neuvostotasavaltaa ja että Neuvostoliiton hajottua Karabahin armenialaisväestö otti alueen 1990-luvulla haltuunsa sodassa, Armenian tuella. Itsenäiseksi julistautunut alue on kansainvälisen oikeuden mukaan yhä osa Azerbaidzhania.

– Kyllä peruslähtökohta on siinä, että Azerbaidzhan haluaa takaisin alueita, joita ei ole pystytty neuvotteluilla palauttamaan. Vuoristo-Karabahin armenialaisten intressissä taas on vahvistaa oman itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Monille heistä sota sodittiin ja voitettiin jo 1990-luvulla, sanoo tutkija Johanna Ketola Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän kuitenkin lisää menneiden vuosien osoittaneen, että konfliktin ajoittainen kärjistäminen ja sen pitäminen kansainvälisen politiikan asialistalla on ollut molempien osapuolten intressissä. Molemmat ovat myös pyrkineet estämään puolueettomat tulkinnat ja analyysit tilanteesta muun muassa vaikeuttamalla toimittajien työskentelyä alueella.

Venäjän rooli muuttunut

Tuoreet uutiskuvat alueelta ovat muistuttaneet jo avointa sotaa taisteluvaunuineen ja tykistökeskityksineen. Ketolan mukaan tilanteen kehittymistä täysimittaiseksi sodaksi hillitsevät kuitenkin monenlaiset pidäkkeet.

Öljyntuottajamaa Azerbaidzhanilla arvioidaan olevan kalustoltaan vahvemmat asevoimat, mutta niiden täysimittaiseen käyttöön vuoristoisella alueella liittyy Ketolan mukaan monia kysymysmerkkejä. Mahdollisia sotatoimia pitäisi kyetä muun muassa kontrolloimaan tarkasti, etteivät ne leviäisi Vuoristo-Karabahista Armenian alueelle. Tämä kun voisi merkitä Venäjän johtaman Keskinäisen turvallisuusjärjestön (CSTO) sopimusmekanismien käyttöönottoa.

Jos taas Azerbaidzhania vahvasti tukeva Turkki tulisi tai vedettäisiin mukaan konfliktiin, siitä tulisi sotilasliitto Natoa koskeva asia.

– Käsitykseni mukaan tämä konflikti on hyvin poliittisesti säädelty, enkä ihan usko spekulointeihin, että se lähtisi elämään omaa elämäänsä, Ketola sanoo.

Ikuisuuskonfliktin ikuisuuskysymyksiin kuuluu myös Venäjän rooli. Ketolan mukaan Moskovalla oli aiemmin parempi mahdollisuus kontrolloida Vuoristo-Karabahin konfliktia vaikuttamalla molempiin osapuoliin. Sittemmin taloudellisesti vahva Azerbaidzhan on tehnyt pesäeroa Venäjään turhauduttuaan maan tukeen Armenialle.

– Mitä enemmän Azerbaidzhan itsenäistyy suhteessa Venäjään, sitä vähemmän Venäjällä on mahdollisuutta vaikuttaa, Ketola sanoo.

Venäjä ja Turkki ovat myös Syyrian sodassa vastakkaisilla puolilla, mikä ei ole estänyt maiden välisen keskinäisen yhteistyön ja esimerkiksi asekauppojen jatkumista. Voisi siten olettaa, ettei pienen ja syrjäisen Vuoristo-Karabahin anneta romuttaa maiden kahdenvälisiä suhteita.

Erdogan vaatii Armeniaa lopettamaan Vuoristo-Karabahin "miehityksen"

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaatii Armeniaa lopettamaan Azerbaidzhanille kuuluvan Vuoristo-Karabahin alueen "miehityksen". Erdogan kommentoi alueella puhjenneita taisteluita toteamalla, että kunnollisten kansainvälisten välitysyritysten puutteessa Azerbaidzhanin on pitänyt ottaa asiat omiin käsiinsä.

EU:n tiedottaja puolestaan varoitti aiemmin ulkopuolisia maita pysymään erossa uudelleen kärjistyneestä kriisistä.

Armenia on väittänyt Turkin lähettäneen palkkasotilaita taistelemaan Azerbaidzhanin puolella. EU:n mukaan ulkopuolisten sekaantumisesta ei toistaiseksi ole vahvistettuja todisteita.

Raskaat taistelut Vuoristo-Karabahissa jatkuvat

Vuoristo-Karabahin alueella raskaat taistelut ovat jatkuneet viikonlopun jälkeen, vahvistavat molemmat osapuolet. Azerbaidzhanin ympäröimän armenialaisalueen viranomaiset ovat kertoneet jo yli 30 taistelijan saaneen surmansa yhteenotoissa.

Armenian puolustusministeriön mukaan Azerbaidzhanin joukoilta on kyetty valtaamaan takaisin alueita. Azerbaidzhan kiistää tiedon ja sanoo joukkojensa edelleen edenneen Vuoristo-Karabahin alueelle.

Taistelujen kiihtymisessä on aineksia laajempaan kriisiin. Turkki tukee muslimienemmistöistä Azerbaidzhania, Venäjä taas on myötäillyt enemmän kristityn Armenian näkökantoja.

Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Suuri osa Vuoristo-Karabahissa asuneista azereista joutui pakolaisiksi, ja osa heistä asettui nykyisen rajaviivan tuntumaan.

Vuoristo-Karabah on ollut jo pitkään käytännössä itsenäinen, mutta kansainvälisesti sen katsotaan olevan osa Azerbaidzhania. Etyj on yrittänyt pitkään mutta tuloksetta välittää kiistassa. 1990-luvulla Suomi oli jonkin aikaa välittäjävastuussa.

YK:n turvallisuusneuvosto koolla tiistaina

YK:n turvallisuusneuvoston on määrä pitää tiistaina suljettujen ovien takana hätäkokous Vuoristo-Karabahin alueen tilanteesta, kertovat diplomaattilähteet uutistoimisto AFP:lle.

Vuoristo-Karabahin alueella on käyty viikonlopusta lähtien raskaita taisteluja. Azerbaidzhanin ympäröimän armenialaisalueen viranomaiset ovat kertoneet jo yli 60 taistelijan saaneen surmansa yhteenotoissa.

Hätäkokousta pyysivät Saksa ja Ranska. Sitä tukevat myös Belgia, Britannia ja Viro.

---

Lähteenä myös AFP

Korjattu klo 17.33: Korjattu jutusta tieto, että Vuoristo-Karabahin sota käytiin vuonna 1990, se käytiin 1990-luvulla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut