Geenisaksien kehittäjät saivat kemian Nobel-palkinnon

Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudna saavat kemian Nobelin. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Melko tuore tieteellinen edistysaskel, josta on jo ollut konkreettista hyötyä ihmiskunnalle – ja molemmat palkittavat naisia. Nämä Nobel-historiassa hieman harvinaisemmat ehdot täyttyivät, kun vuoden 2020 kemianpalkinto myönnettiin keskiviikkona ranskalaiselle Emmanuelle Charpentierille ja yhdysvaltalaiselle Jennifer A. Doudnalle.

Tutkijat kehittivät vuonna 2012 geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muokata hyvin tarkasti.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia totesi palkitsemisperusteissaan menetelmän mullistaneen molekyylitason biotieteitä ja myötävaikuttaneen muun muassa uusien syöpähoitojen kehittämiseen. Geenisakset antavat myös lisää toivoa mahdollisuuksille parantaa perinnöllisiä sairauksia.

– Geenisakset ovat vieneet biotieteet uudelle aikakaudelle, mistä on monin tavoin suurta hyötyä ihmiskunnalle, tiedeakatemia toteaa.

Etäyhteyden päästä julkistamistilaisuudessa puhunut Charpentier vakuutti olevansa yllättynyt, vaikka oli ollut hyvin tietoinen geenisaksiin kohdistuneista Nobel-veikkauksista. Charpentier toivoi palkinnon kahdelle naiselle olevan "vahva viesti", joka kannustaisi tyttöjä hakeutumaan töihin tieteen pariin.

Geenisaksien palkitsemisen myötä kemian Nobelin on nyt saanut yhteensä seitsemän naista, heistä Marie Curie myös fysiikan.

Mainetta myös Uumajan yliopistolle

Ruotsalaiset eivät unohtaneet mainita, että Charpentier oli työskennellyt tieteellisen läpimurtonsa aikana Uumajan yliopistossa.

– Uumaja oli ihanaa aikaa urallani, tuore nobelisti myötäili.

Ihmisiä sairastuttavaa streptokokkibakteeria (Streptococcus pyogenes) tutkiessaan Charpentier löysi vuonna 2011 molekyylin, jonka avulla bakteeri puolustautui viruksia vastaan pilkkomalla niiden perimää eli dna:ta. Yhdessä Doudnan kanssa hän kehitti tältä pohjalta jo seuraavana vuonna menetelmän, jolla dna:sta voi leikata pois palan tarkasti ennalta määrätystä paikasta ja siten muokata perimää.

Geenisaksien käyttö on sen jälkeen laajentunut räjähdysmäisesti. Tiedeakatemian mukaan geenisakset ovat johtaneet moniin tärkeisiin löytöihin tieteellisessä perustutkimuksessa, mutta myös esimerkiksi mahdollistaneet kuivuutta ja tuholaisia kestävien viljelylajien kehittämisen.

Lääketieteessä taas on geenisaksien ansiosta käynnissä kliinisiä kokeita uusien syöpähoitojen kehittämiseksi.

Aiemmin tällä viikolla Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia palkitsi hepatiitti C -viruksen löytäjät lääketieteen ja avaruuden mustien aukkojen tutkijat fysiikan Nobel-palkinnoilla.

Torstaina Tukholmassa julkistetaan kirjallisuuden nobelistin nimi. Perjantaina huomio siirtyy Osloon, missä paljastetaan Nobelin rauhanpalkinnon saava henkilö tai järjestö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.