Hallitus viilasi rahoitusmallia ja linjasi sairaaloiden näkymiä – vuosien yritys saada sote-palvelut kunnilta leveämmille hartioille etenee

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa. -Koivisto Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

STT

Hallitus kertoi lausuntokierroksen jälkeen sote-uudistukseen tehtävistä muutoksista tiistaina. Suomeen perustetaan 21 sote-maakuntaa, joiden lisäksi järjestäjänä on Helsingin kaupunki. Uudistuksella yritetään parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että sekä perusterveydenhuollon eli kuntien piirissä toimineet sosiaali- ja terveyspalvelut että sairaanhoitopiirien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut laitetaan yhden toimijan alle. Suomessa on jo useita alueita, joilla palvelut on näin integroitu. Jatkossa ei korosteta sitä, onko asiakas saamassa perustason vai erityistason palveluita, hän saa palveluita, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) luonnehti tiedotustilaisuudessa.r

Sote-maakunnat muuttuvat hyvinvointialueiksi

Sote-maakuntia kutsutaan siirtymäajan ajan hyvinvointialueiksi, jotta alueet eivät sekoitu nykyisiin hallinnollisiin maakuntiin.

Todennäköistä on, että myöhemmin sote-maakuntien tehtäviä lisätään. Nimi muuttuu jälleen maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.

Vuonna 2022 näillä näkymin järjestettävät vaalit olisivat aluevaalit eivätkä maakuntavaalit.

Keskustalle hyvinvointialueet ovat puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan yhä maakuntia, koska – kuten sanontakin hänen mukaansa kuulu – "ei nimi miestä pahenna".

Vaikutuksia kuntatalouteen tasataan - Kuntaliiton mukaan ei riittävästi

Maakuntien saama sote-rahoitus määräytyy valtaosin hoidon tarpeen mukaan, ja siihen vaikuttaa muun muassa alueen sairastavuus ja ikärakenne.

Maakunnat saavat alkuvaiheessa rahoituksen sote-menoihinsa valtiolta. Hallituksen tavoitteena on, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan valmiiksi hallituskauden aikana ja voimaan viimeistään vuonna 2026.

Ari Helmisen uutisanalyysi Sote-sopu voi vihdoin mennä maaliin, vaikka ulkoistamisien mitätöinti ja irtisanomiset hiertävät

Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia eri kuntiin tasattiin lausuntopalautteen perusteella. Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan uudistuksessa kukin kunta voi menettää tai saada lisää korkeintaan 60 euroa asukasta kohti, kun aiemmin summa oli 100 euroa.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla on ollut huolta siitä, leikkaako uudistus niiltä kyvyn tarvittaviin investointeihin. Tähän vastataan uudella väestön kasvuun perustuvalla kriteerillä valtionosuuskriteereihin.

Yksityisiltä voidaan hankkia palveluita jatkossakin

Lausuntopalautteessa nousi esiin huoli yksityisten palveluntuottajien roolin rajaamisesta liian kapeaksi. Tähän tehtiin muutoksia, ja hallituksen mukaan lähtökohtana on, että palveluja voi edelleen hankkia yksityisiltä laajasti, ellei niiden hankkimista ole erikseen laissa kielletty. Esimerkiksi kotipalvelua ja kotihoitoa voi jatkossakin hankkia yksityisiltä toimijoilta.

Yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla, kuten lastensuojelulaissa ja kehitysvammalaissa säädetään rajoitustoimenpiteiden käytöstä.

Myös palveluseteliä voi käyttää jatkossakin, ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa erikseen.

Vuokralääkäreiden ja ostopalveluiden käyttöön lisättiin joustoa. Erikoissairaanhoidossa ympärivuorokautisessa päivystyksessä voidaan käyttää ostopalveluita ja vuokralääkäreitä, kunhan se ei ylitä 49 prosenttia eli puolta kaikkien päivystyslääkäreiden määrästä vuoden tarkastelujaksolla.

Lähetteen erikoissairaanhoitoon voi edelleen laatia jokainen lääkäri, mutta erikoissairaanhoitoon ottamisesta päättää pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri. Poikkeus tähän ovat kiireellisyys tai hoidon saatavuuden turvaaminen.

Vain Länsi-Pohjan ulkoistus mitätöidään, muita irtisanomisuhan alle

Hallituksen mielestä Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminta ei voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.

Erittäin laajoja ulkoistamissopimuksia yksityisten terveysyritysten kanssa mitätöidään, jos niitä ei voida muuttaa uuden lain mukaisiksi. Vain Länsipohjan sopimus Mehiläisen kanssa mitätöidään, sillä se kattaa valtaosan keskussairaalan toiminnasta ja alueen perusterveydenhuollosta.

Laajoja ulkoistuksia on muitakin, mutta esitystä on muutettu siten, että mitätöinnin sijasta osa sopimuksista tulisi irtisanomisuhan alaisiksi. Hyvinvointialue voi irtisanoa sopimuksen ja neuvotella sen uudelleen lainmukaiseksi.

Mitätöityjen ja irtisanottujen sopimusten soveltamisaikaa pidennetään kolmeen vuoteen.

Paljon julkisuudessa ollut Päijät-Hämeen ulkoistuksen tilanne arvioidaan lain voimaantulon jälkeen, sillä sen sopimuksessa Mehiläisen kanssa on irtisanomislauseke.

Alueille annetaan aikaa ratkaista sairaaloiden jatko

Kiurun mukaan Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen Kemissä vuoteen 2033 asti. Lapissa on toinen keskussairaala Rovaniemellä.

Samalla tavalla myös Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys turvataan Kiurun mukaan vuoden 2032 loppuun asti, vaikka Itä-Savon kunnat Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava kuuluvat jatkossa Etelä-Savoon.

Etelä-Savossa on keskussairaala myös Mikkelissä, eikä sairaaloiden työnjaosta ole pystytty sopimaan.

Hallitus katsoo, että kymmenen vuoden siirtymäajan aikana alueilla kyetään löytämään ratkaisuja sairaaloiden säilyttämiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut