Merivoimien yhteisharjoituksissa löytyi historiallinen merimiina – "Niitä löytyy silloin tällöin"

Nyt raivattu maailmansodanaikainen miina on aikanaan ollut kettingin päässä ja asetettuna tietylle syvyydelle. / Ruotsin puolustusvoimat Handout / Ruotsin puolustusvoimat / LEHTIKUVA

Liisa Kujala / STT

Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteisharjoituksissa löytyi historiallinen merimiina, joka tehtiin keskiviikkona vaarattomaksi Saaristomerellä.

Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Mikko Villikari kertoo, että kyseessä on todennäköisesti ensimmäisen maailmansodan ajalta peräisin oleva kosketusmiina. Hän ei lähde arvioimaan, minkä maalaisesta miinasta on kysymys.

– Sotien aikanahan Itämereen on laskettu paljon miinoja. Niitä löytyy edelleen silloin tällöin, Villikari sanoo.

Miinojen poistamiseksi tehdään edelleen töitä. Harjoituksissa etsitään tarkoituksella miinankaltaisia kohteita ja silloin myös löydetään historiallisia miinoitteita ja miinakenttiä.

– Ne eivät tällä hetkellä muodosta minkäänlaista uhkaa merenkululle, Villikari painottaa.

Esimerkiksi nyt raivattu maailmansodanaikainen miina on aikanaan ollut kettingin päässä ja asetettuna tietylle syvyydelle. Se on kuitenkin sittemmin täyttynyt vedellä, uponnut meren pohjaan ja muuttunut käyttökelvottomaksi.

Kyseinen miina löytyi merenpohjasta Vidskärin edustalta alueelta, jossa veden syvyys on arviolta noin 15–30 metriä. Puolustusvoimat ei kerro löytöpaikkaa tarkemmin, jotta se ei houkuttelisi uteliaita paikalle.

– Nämä ovat isoja miinoja. Halkaisija on ensimmäisen maailmansodan miinoissa metristä puoleentoista. Ne ovat joko pyöreitä tai suurin piirtein nelikulmion muotoisia, isoja möhkäleitä, Villikari kuvailee.

Voidaan jättää merenpohjaan

Käytännössä nyt löytynyt miina raivattiin varmistamalla löytöpaikalla, että se on vaaraton. Villikari kertoo, että lähtökohtaisesti tämänikäisen miinan sarvet tai anturi, jolla miina räjäytetään, ovat jo ruostuneet käyttökelvottomiksi.

Villikarin mukaan merenpohjassa pitkään olleet mekaaniset miinat voidaan jättää paikoilleen, jos niiden ei arvioida aiheuttavan vaaraa laivaliikenteelle tai ympäristölle.

– Osa niistä kerätään, osa joudutaan jättämään ja osa miinoista raivataan räjäyttämällä. Se on harvinaista, mutta sitäkin tehdään.

Raivaamisoperaation johti Rannikkolaivasto, mutta varsinaisen raivaamisen suoritti ruotsalainen HSwMS Ulvön suomalaisen miinantorjunta-alus Katanpään tukemana. Operaatio kesti Villikarin mukaan tunteja, mutta miinantorjunta-aluksille se on rutiinitehtäviä.

– Tämä on erinomainen osoitus siitä, että miinanetsijät osaavat hommansa ja suomalaisten ja ruotsalaisten laivastoyhteistyö toimii, Villikari arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut