Hovioikeus hylkäsi osan lähes 20 vuotta etsityn venäläisnaisen talousrikossyytteistä – käräjillä nainen tunnusti, hovissa kiisti kaiken

Oikeuden mukaan osassa syytteistä tuomitsemisoikeus oli ehtinyt vanheta. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Helsingin hovioikeus hylkäsi keskiviikkona osan syytteistä jutussa, jossa poliisin liki 20 vuotta etsimää venäläisnaista syytettiin useista törkeistä veropetoksista ja kirjanpitorikoksista.

Rikokset tapahtuivat vuosina 1995–2002, ja syytteet niistä nostettiin vuonna 2006. Pitkien etsintöjen jälkeen nainen otettiin lopulta kiinni Puolassa Varsovan lentokentällä viime vuoden kesällä ja luovutettiin Suomeen.

Syytteet käsiteltiin viime vuoden elokuussa Helsingin käräjäoikeudessa tunnustamisoikeudenkäynnissä, missä nainen tunnusti syytteet ja myönsi Verohallinnon vahingonkorvausvaatimukset oikeiksi.

Tunnustamisoikeudenkäynnissä syytetyt tunnustavat rikokset ja saavat vastineeksi lievennystä tuomioihinsa. Menettelyä käytetään erityisesti laajoissa talousrikosjutuissa.

Käräjäoikeus tuomitsi naisen vuoden ja kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä korvaamaan Verohallinnolle lähes 600 000 euroa. Saatuaan käräjätuomion nainen valitti hovioikeuteen, missä hän perui tunnustuksensa sekä korvausvaatimuksia koskevan myöntämisensä ja vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista.

"Pitkään jatkunutta, erityisen suunnitelmallista talousrikollisuutta"

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että nainen oli muun muassa johtanut yhtiötä, joka oli käynyt rengas-, nasta- ja autokauppaa Suomesta Venäjälle maksamatta veroja Suomeen. Oikeuden mukaan rikoksissa oli kysymys pitkään jatkuneesta ja erityisen suunnitelmallisesta talousrikollisuudesta, jossa käytettiin hyväksi veroparatiisiyhtiöitä.

Hovioikeus luki 52-vuotiaan naisen syyksi kaksi törkeää veropetosta ja kolme kirjanpitorikosta. Kaksi syytettä kirjanpitorikoksesta sekä yksi syyte törkeästä veropetoksesta hylättiin, koska niissä tuomitsemisoikeus oli hovioikeuden mukaan vanhentunut.

Rangaistusta määrätessään hovioikeus huomioi, että rikosprosessi oli kestänyt pitkään, vaikkakin se oli johtunut pääasiassa naisesta itsestään. Poliisi on kertonut, että ainakin osan aikaa nainen asui Venäjällä sen kummemmin piileskelemättä. Koska Venäjä ei luovuta rikoksista epäiltyjä kansalaisiaan muihin maihin, Suomi ei voinut asialle mitään.

Nainen oli väittänyt oikeudelle, että olisi tullut Venäjältä vastaamaan syytteisiin, jos olisi saanut kutsun. Hovioikeus piti väitettä "varsin epäuskottavana".

Liki 600 000 euron korvaukset pysyivät voimassa

Tästä huolimatta oikeus kuitenkin katsoi, että koska rikoksista oli kulunut poikkeuksellisen pitkä aika, rangaistusta määrätessä voitiin soveltaa kohtuullistamisperustetta.

Kun rangaistus rikoksista olisi hovioikeuden mukaan ollut ilman kohtuullistamisperustetta vähintään kolme vuotta vankeutta, oikeus päätyi sen sijaan pitämään käräjäoikeuden määräämän vuoden ja kymmenen kuukauden ehdollisen rangaistuksen ennallaan. Hovioikeus pysytti myös naiselle käräjillä määrätyn lähes 600 000 euron vahingonkorvausvelvollisuuden Verohallinnolle.

Naiselle määrätyn liiketoimintakiellon hovioikeus sen sijaan kumosi. Oikeus huomioi, että viimeisimmästä naisen syyksi luetusta rikoksesta on kulunut yli 18 vuotta eikä ole tiedossa, että tämä olisi sen jälkeen harjoittanut Suomessa liiketoimintaa. Näin ollen vaara siitä, että nainen jatkaisi Suomessa samankaltaista lainvastaista menettelyä, on oikeuden mukaan vähäinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut