Asiantuntija: Trumpin vaalitiimin ja republikaanien pyrkimykset voittaa vaalit oikeusteitse jättävät synkän varjon maan demokratian ylle

Arizonassa keskeytettiin jo ääntenlasku, kun satojen ihmisten joukko kerääntyi vaalitoimistojen ulkopuolelle, osalla oli mukana aseita. Kuvassa Trumpin kannattajia vaalitoimiston ulkopuolella Michiganin Detroitissa. AFP / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Antti Ronkainen sanoo, että presidentti Donald Trumpin vaalitiimin ja republikaanien pyrkimykset voittaa vaalit oikeusteitse jättävät synkän varjon maan demokratian ylle. Hänen mukaansa oikeusjutut kärjistävät Yhdysvaltain poliittista jakautumista ja ne kyseenalaistavat vaalitavan ja vaalituloksen.

Ronkainen lisää, että Trump ja demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden keskittyivät vaaleissa toistensa haukkumiseen ja mustamaalaamiseen.

– Kun puolueet alkavat riidellä vaalituloksesta, se kyseenalaistaa koko demokraattisen järjestelmän toimivuuden. Lisäksi se politisoi maan oikeuslaitoksen täysin ja siksi korkeimman oikeuden enemmistö oli republikaaneille niin tärkeä ennen vaaleja, Ronkainen sanoo.

Hänen mukaansa tulevina viikkoina mitataankin todella Yhdysvaltain demokraattisten instituutioiden kestävyyttä.

Ronkainen arvioi, että Trumpin väitteet vilpistä ja järjestelmän ongelmista menevät läpi tämän omille kannattajille.

– Netissä on levitetty paljon disinformaatiota äänten hukkaamisesta tai äänimäärän vilpillisestä lisäämisestä. Arizonassa keskeytettiin jo ääntenlasku, kun satojen ihmisten joukko kerääntyi vaalitoimistojen ulkopuolelle, osalla oli mukana aseita. On täysin demokraattisen yhteiskunnan vastaista, jos virkailijat eivät voi laskea ääniä rauhassa ja turvallisesti, hän sanoo.

"Yhdysvaltain historiassa ei ole löydettävissä näyttöä laajamittaisesta vaalivilpistä"

Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Jani Kokko pitää Yhdysvaltain vaalijärjestelmän ja demokratian kannalta surullisena, että toinen pääehdokkaista kyseenalaistaa järjestelmän toimivuuden.

– Yhdysvaltain historiassa ei ole löydettävissä näyttöä laajamittaisesta vaalivilpistä, varsinkaan sellaisesta, joka olisi vaikuttanut tulokseen, hän sanoo STT:lle.

– Ei ole näyttöä tai todisteita siitä, että järjestelmän toimivuuteen pitäisi suhtautua epäluuloisesti, hän jatkaa.

Jatkokautta presidenttinä tavoitteleva Trump on sanonut, että vaaleissa on esiintynyt vilppiä. Lisäksi hänen kampanjatiiminsä on vaatinut joissakin osavaltioissa äänten laskemista uudelleen ja nostanut useita kanteita vaalien avainasemassa olevissa osavaltioissa.

Michiganissa ja Pennsylvaniassa Trumpin kampanjatiimi syyttää viranomaisia siitä, että nämä olisivat epäonnistuneet takaamaan reilun pääsyn alueen äänestyspaikoille. Nevadassa Trumpin kampanjan juristit ovat nostaneet kanteen, jonka mukaan Trumpin kampanjan tarkkailijoille ei annettu tarpeeksi laajaa pääsyä ääntenlaskennan kaikkiin vaiheisiin.

Kokon mukaan tämä herättää varmasti monissa yhdysvaltalaisissa kysymyksiä siitä, pitäisikö järjestelmää korjata.

– Lisäksi tämä herättää kysymyksiä siitä, miten maan presidentti voi toimia niin, että hän kyseenalaistaa amerikkalaisen yhteiskunnan peruselementin eli ihmisten oikeuden äänestää vapaasti ja luotettavasi, Kokko sanoo.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Yhdysvaltain vaaleja tarkkailevan ryhmän mukaan vaalivilpistä ei ole mitään todisteita. Tarkkailijat ovat vaatineet, että kaikki annetut äänet lasketaan.

"Ei ole nähtävissä, että uudelleenlaskenta toisi riittävästi ääniä"

Kokon mukaan Trumpilla ei ole perusteita vaatia äänten uudelleenlaskentaa. Hän lisää, että Yhdysvaltojen historiassa äänten uudelleenlaskenta ei ole myöskään johtanut siihen, että tulos muuttuisi.

– Nytkään ei ole nähtävissä, että uudelleenlaskenta toisi riittävästi ääniä, jotta tilanne muuttuisi.

Kokko sanoo uskovansa, että hiljainen enemmistö kuitenkin kunnioittaa vaalitulosta ja yhdysvaltalaista demokratiaa ja vaalijärjestelmää. Vaikka tilanne on varsin poikkeuksellinen, Kokko luottaa siihen, että 250-vuotista demokratian perinnettä tullaan silti Yhdysvalloissa kunnioittamaan, kun presidentti astuu virkaan.

– Demokratian perinne on kestänyt sisällissodan, maailmansodan ja suuret yhteiskunnalliset muutokset niin, että aina presidentti on voinut neljän vuoden välein vannoa virkavalansa, hän sanoo.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut