Hallitus haluaa työnantajalle korvausvelvollisuuden kaikista kilpailukieltosopimuksista

Työministeri Tuula Haataisen mukaan hallituksen esittämä malli parantaisi kilpailukieltosopimusten kohdentumista. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Hallitus esittää, että työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia.

Esityksen tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, jotka jäykistävät työmarkkinoita.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan palvelukseen ja oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa työsuhteen päättymisen jälkeen.

– Suomessa kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisellään laajasti. Vastoin työsopimuslain säännöksiä niitä käytetään rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Kilpailukieltosopimuksesta olisi jatkossa maksettava korvaus, jonka suuruus riippuisi työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvausta olisi maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvaus olisi 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. Kilpailukielto voitaisiin jatkossakin tehdä enintään vuodeksi.

Haataisen mukaan hallituksen esittämä malli parantaisi kilpailukieltosopimusten kohdentumista.

– Korvausmalli varmistaa, että kilpailukieltoja tehdään vain henkilöille, joiden työtehtävä sitä aidosti edellyttää, Haatainen sanoo.

Muutokset tulisivat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen.

Esitykseen sisältyy myös työnantajan oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana olosuhteiden muuttuessa. Tällöin tulisi noudattaa irtisanomisaikaa, joka olisi kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.

Työnantajat happamina, Akavassa riemuittiin

Suomen Yrittäjissä ja Elinkeinoelämän keskusliitossa hallituksen esitys otettiin happamasti vastaan.

– Esityksessä on puutteita ja ristiriitaisuuksia ja se aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo Suomen Yrittäjien tiedotteessa.

Järjestön mukaan esitetty korvaus on esimerkiksi kohtuuttoman korkea, sillä kilpailukieltosopimus estää vain kilpailevan toiminnan, ei muuta työtä. Esitys luo Suomen Yrittäjien mukaan uusia rasitteita tilanteissa, joissa kilpailukieltosopimukselle on perusteltu tarve.

EK:n lainopillisen asiamiehen Mikko Nyyssölän mukaan hallitus on valinnut täysin väärän keinon laittomien kilpailukieltosopimusten karsimiseksi.

– Perusteettomista, laittomista sopimuksista yritetään päästä eroon niin, että myös laillisesti toimivia yrityksiä tultaisiin rasittamaan uusilla korkeilla kustannuksilla, Nyyssölä kirjoittaa blogissaan.

– Jos hallituksen esitystä ei vedetä takaisin, virhe on korjattava eduskunnassa, Nyyssölä jatkaa.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa puolestaan kiiteltiin hallituksen esitystä. Järjestön mukaan esitys vahvistaa merkittävästi etenkin yksityisellä sektorilla työskentelevien korkeakoulutettujen asemaa.

– On hyvä, että työelämää uudistetaan niin, että vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa uusiin ja haasteellisempiin tehtäviin. Uudistus on varmasti omiaan vähentämään kilpailukieltosopimusten laajalle levinnyttä käyttöä, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi Akavan tiedotteessa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut