SAK:n Eloranta peräänkuuluttaa työnantajilta vastuunkantoa ja sopimisen kulttuuria

SAK:n Jarkko Elorannan mielestä Suomi on pärjännyt myös koronavuoden taloudellisesti mitattuna hyvin juuri sopimisen kulttuurin ansiosta. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Sanna Nikula / STT

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puhui keskusjärjestön edustajistossa voimakkaasti sopimisen kulttuurin puolesta. Hän puhutteli puheessaan suoraan työnantajajärjestöjä ja painotti, että sopimisen kulttuuri hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia.

– Yritykset eivät kaipaa riskejä ja ennustamattomuutta – ne kaipaavat hallintaa ja ennustettavuutta. Ja sitä pystyy tarjoamaan toimiva valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä. Se jyskyttää tasaisen varmaa ja ennustettavaa tulosta talouden ja työmarkkinoiden rakentamiseksi, Eloranta sanoi.

Hän varoitti, että Metsäteollisuuden ratkaisu lopettaa työehtosopiminen on yrityksille riski ja hyppy pimeyteen.

Suomi on pärjännyt Elorannan mielestä myös koronavuoden taloudellisesti mitattuna hyvin juuri sopimisen kulttuurin ansiosta. Työntekijät ja työnantajat löysivät keväällä toisensa ja sopivat nopeasti muun muassa lomautuksista, eläkemaksuista ja työttömyysturvasta.

Hänen mielestään tällä tiellä on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Eloranta sanoi tietävänsä, että työnantajissa, yrittäjissä, omistajissa ja johtajissa on paljon heitä, jotka haluavat kantaa vastuuta, löytää ratkaisuja, tehdä yhteistyötä, neuvotella ja sopia.

Hän ehdottikin näille työnantajapuolen sillanrakentajille, että heidän ja ay-liikkeen olisi syytä yhdessä hahmotella isompaa kuvaa koronakriisin jälkeiseen aikaan.

– Näinä vaikeina aikoina tarvitaan vastuunkantajia, ei rivistä taakse poistuvia.

Yhteistä näkymää syytä hahmottaa

Puheensa jälkeen Eloranta kertoi STT:lle, että työntekijäpuolella tunnelma on sellainen, että ollaan koko ajan antava osapuoli, eikä sekään tunnu työnantajille riittävän.

– Se tie ei kovin pitkään voi jatkua. Siksi vetosin työnantajapuoleen sillanrakentamisen hengessä. Mielestäni yhteistä hahmotusta tulevasta pitäisi tehdä vähän tasapainoisemmalta pohjalta, Eloranta sanoi.

Hänen mielestään työntekijä- ja työnantajajärjestöjen olisi syytä istua yhteiseen pöytään, sillä tulossa on työmarkkinakierros ja koko joukko hallitusohjelmassakin sovittuja työelämän hankkeita.

– Jos aina otetaan vain yksi asia kerrallaan, se helposti johtaa siihen, että ollaan aika syvällä poteroissa. Siitä ei kovin helpolla ratkaisuja synny. Sen takia kokonaiskuvan ja näkymän hahmottaminen olisi ensin tarpeellista. Se ehkä myös avaisi lukkoja.

Tapaa EK:n hallituksen uuden puheenjohtajan lähiaikoina

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen uusi puheenjohtaja Jaana Tuominen aloittaa tammikuun alussa. Elorannan mukaan he ovat tapaamassa lähiaikoina.

– Terveiseni hänelle on, että emme pidä hyvänä kehityksenä työnantajan vetäytymistä työmarkkinapöydistä, koska yleensä se aiheuttaa jonkinlaista uudelleenjärjestäytymistä ja saattaa aiheuttaa epäjärjestystä. Juuri sitä ei tässä ajassa tarvittaisi, vaan yhteiseen pöytään istumista ja asioiden käsittelyä.

Eloranta arvioi puheessaan, että puheet ja linjaukset ovat koventuneet EK:n kentässä.

– Loikka yleisen työttömyysturvan taakse ja paikallisen sopimisen edistäminen ohi työsopimusjärjestelmän ovat pikapikaa tehtyjä linjauksia, joiden tarkoituksena on heikentää palkansaajien edunvalvontakykyä, työehtoja ja sosiaaliturvaa.

Helle: Tätä mahdollisuutta ei pidä hukata

Työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle toivoo, että Metsäteollisuuden ratkaisusta viriää ensijärkytyksen jälkeen positiivinen vuoropuhelu. Hän sanoo olevansa Elorannan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikkein parasta on, jos ratkaisut voidaan löytää yhdessä.

– Tämä on myös mahdollisuus kehittää tätä järjestelmää yhdessä, ja tätä mahdollisuutta ei nyt pitäisi hukata, hän sanoi STT:lle.

Helteen mielestä rakentava keskustelu edellyttää, että molempien osapuolten huolia ymmärretään. Työnantajapuolella on hänen mukaansa paljon huolia siitä, miten nykyinen työehtosopimusjärjestelmä vastaa haasteisiin, joita teknologian kehitys, työelämän muutos, kilpailun kiristyminen ja yritysten välisten erojen kasvaminen tuo tullessaan.

– Kysymys on myös työnantajapuolen luottamuksesta tähän järjestelmään, ja sitä luottamusta voidaan parhaiten vahvistaa sillä, että järjestelmää uudistetaan.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut