Veteraani Yrjö Rimpinen Linnan juhlien erikoislähetyksessä: "Tässä ollaan ja jos toisin olisi käynyt, ei tässä oltaisi" – rouva Jenni Haukio painotti keskinäisen luottamuksen merkitystä koronakriisistä selviytymisessä

Presidenttipari julkisti itsenäisyyspäivän tervehdykset Niinistön Facebook-sivulla ja Twitter-tilillä. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Johanna Latvala / STT

Koronavirusepidemian myötä Linnan juhlia ei vietetä tänään perinteisin menoin kättelyjonoin tai tanssita sankoin joukoin. Linnan juhlat kuitenkin vietetään tänäkin vuonna, vaikkakin poikkeuksellisesti. Yle lähettää erikoislähetystä Linnasta iltakymmeneen saakka.

Puoli kahdeksalta alkaneessa erikoislähetyksessä näytettiin, kuinka Jääkärimarssi kaikui tyhjissä saleissa Linnassa. Sen jälkeen presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio puhuivat Ylen haastattelussa.

Presidentti kertoi, ettei välttämättä kaipaa kättelyjonoa, joka on perinteisesti liittynyt Linnan juhliin.

– Taas kerran muistuttaisin, että juhlimme nyt Suomen itsenäisyyttä, kaikkia hienoja asioita, joita sen takana on. Sitä taustaa vasten se, kätelläänkö tai tanssitaanko täällä Linnassa, on vähän pienemmän luokan asia, Niinistö totesi Ylen haastattelussa.

Presidenttiparilta kysyttiin, millaisista asioista itsenäisyyspäivän tunnelma syntyy heille.

– Se syntyy syvästä ilosta, että saamme elää vapaassa Suomessa ja nauttia yhdessä niistä kaikista hyvistä asioista, joita meillä maassamme on. Se tunnelma syntyy kiitollisuudesta, myöskin menneiden sukupolvien muistamisesta ja siitä riemusta, että saamme taas yhdessä juhlistaa yhtä erityistä itsenäisyyspäivää, Haukio kertoi.

Suomi selviää

Linnan juhlien teema on tänä vuonna "Suomi selviää". Haukion mukaan teemalla halutaan viestittää positiivista tulevaisuudenuskoa.

– Me suomalaiset olemme aina selvinneet haasteista ja paljon vakavammistakin haasteista ja niin tulemme tästäkin selviämään. Eli ehkä (halutaan) tarkastella hivenen menneitä kuukausia, että minkä arvojen ja tunteiden voimin tässä on pärjätty ja myös katsoa myönteisesti, valoisasti tulevaisuuteen, että kyllä tästä selvitään.

Haukion mukaan keskinäinen luottamus toistemme välillä on keskeinen tekijä koronatilanteesta selviämisessä.

– Vain yhdessä, toinen toistamme tukien voimme tästä selvitä, ja kyllähän me selviämme.

Presidenttiparilta kysyttiin myös, miten yhteenkuuluvuuden ja yhteishengen tunnetta saisi vahvistettua.

– Sitähän tässä on harjoiteltu viime kuukausina, mutta ehkä se, että ymmärrämme elävämme hyvin keskinäisriippuvaisissa olosuhteissa. Ei riitä, että yksin minä tai sinä, kuka tahansa meistä yrittää, vaan tarvitsemme toinen toisiamme. Ehkä tämän korostaminen vielä voisi olla aika tärkeää, Haukio pohti.

Lisäksi presidentti Niinistö kommentoi muun muassa Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja demokraattien Joe Bidenin voittoa.

– Presidentti Bidenin linja jää tietysti nähtäväksi, mutta ennakoitavissa on, että hän suhtautuu kahdessa meille tärkeässä asiassa hivenen eri tavalla. Toinen on kansainvälinen moninkeskeinen yhteistyö, johon Yhdysvallat varmasti tekee ainakin johonkin mittaan asti paluuta – heitä onkin kaivattu. Ehkä toinen on sitten tämä paljon vaalittu transatlanttinen suhde, jossa presidentti (Donald) Trump käytti kovaa kieltä, mutta ehkä vähän pehmeämpää kättä. Nyt luulen, että emme sitä kovaa kieltäkään kuule ja ehkä vähän pehmeämpää kättäkin.

Veteraani Rimpinen rintamalla olosta: Joskus oli koti-ikävä

Lähetyksessä myös näytettiin, kuinka presidenttipari keskusteli veteraanien ja lottien kanssa etäyhteyksin. Keskustelut oli käyty etukäteen ja taltioitu, eikä tänä vuonna ole järjestetty yhteistä kokoontumista.

Presidenttipari tapasi etäyhteyksien välityksellä jatko- ja Lapin sodan veteraanin Yrjö Rimpisen. Presidentti kysyi 18-vuotiaana rintamalle lähteneeltä Rimpiseltä, tuliko hänelle koskaan epätoivon tunnetta.

– Tietysti joskus tuli pikkasen koti-ikävä, mutta ei koskaan sellaista, että nyt lähden pois täältä, Rimpinen vastasi.

Presidentti myös kysyi Rimpiseltä, tunteeko hän oikeutetusti ylpeyttä katsoessaan sotien jälkeistä Suomea.

– Kyllä minä tunnen sen. Mutta välillä oli sillä tavalla, että kun näistä asioista puhui, oli vastaus, että mitä menitte sinne. Kun näin saa vastauksen, sanoin että tässä ollaan ja jos toisin olisi käynyt, ei tässä oltaisi, Rimpinen vastasi.

Tämän jälkeen Niinistö kiitti Rimpistä.

– No jos minä nyt sanon, enkä pelkästään omasta puolestani, että kiitos että menitte.

Haukio kysyi pikkulottana talvi- ja jatkosodassa toimineelta Aila Salolta, mikä tämän mielestä oli naisten merkitys siinä, että Suomi selvisi itsenäisenä.

– Naiset olivat valtavan ratkaiseva tekijä Suomen säilymisessä itsenäisenä, koska kotirintaman naiset saivat ottaa vastuun kaikesta kotirintaman hommasta. Sen ajan kotirouvat asettuivat sorvin ääreen, hoitivat siinä sivussa vielä lapsensa ja leipoivat armeijalle leivät, Salo sanoi.

– Meidän Rauman Lottaperinteen ensimmäinen puheenjohtaja Aino Pohjanoksa on antanut meille evästeeksi, että pyri rakentamaan positiivista huomista. Minusta se on kaikille sopiva tulevaisuuden suunta, hän lisäsi.

Kenraali Jaakko Valtanen teki poikkeuksen ja kävi Linnassa keskustelemassa presidentti Niinistön kanssa kasvokkain.

– Uskon, että nuoriso tai nykypolvi ymmärtää, että ei yksin pienen maan yksi ihminen voi saavuttaa kovin paljon elämässä, mutta yhdessä voidaan saavuttaa paljon sellaista, joka on arvokasta meille kaikille, Valtanen pohti Niinistölle.

Perhe on auttanut pääministeriä saamaan ajatukset pois töistä koronaepidemian aikana

Ennen varsinaista juhlalähetystä Yle näytti pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja tämän puolison Markus Räikkösen haastattelun Kesärannassa. Marin kertoi ensimmäisen pääministerivuotensa olleen työntäyteinen.

– Olemme eläneet keskellä koronakriisiä, mikä on vaatinut maan hallitukselta, kuten aivan jokaiselta meistä, poikkeuksellisen paljon aikaa ja työtä, mutta onneksi lähellä on myös oma perhe, jonka kanssa pääsee irrottautumaan työstä aika ajoin, Marin kertoi Ylelle.

Kysyttäessä, aikovatko Marin ja Räikkönen sekä heidän lapsensa ottaa koronavirusrokotteen, vastasi Marin myöntävästi.

– Kun aika on, niin kyllä aion ottaa. Lapsia tuskin ensivaiheessa rokotetaan, emme vielä tiedä, miten rokote vaikuttaa lapsiin.

Hallitus päätti rokotestrategiasta tällä viikolla.

– Ensin rokotetaan riskiryhmiin kuuluvat, tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa ja sitten muuta väestöä, kun rokotetta saadaan. Mutta ilman muuta otan itse rokotteen ja uskon, että perhe ottaa myös kun sen aika koittaa, Marin sanoi.

– Kyllä näin on, Räikkönen vahvisti.

Ylen haastattelussa myös kysyttiin, millaisia suunnitelmia hallituksella on, jos kansalaiset eivät ole valmiita ottamaan rokotetta tai riittävää rokotekattavuutta ei saavuteta.

Marin sanoi uskovansa, että suomalaiset luottavat terveysviranomaisiin. Hän sanoi uskovansa myös siihen, että suomalaiset ottavat rokotetta hyvissä määrin, kun toimiva, turvallinen ja testit läpäissyt rokote on tarjolla.

–  Pidän tärkeänä myös sitä, että se on vapaaehtoinen ja tietenkin kaikille suomalaisille myös maksuton, Marin kommentoi.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut