Kotitalousvähennyksen suosio on noussut jatkuvasti – Verohallinto ei usko vähennyksen leikkauksen lisänneen pimeitä töitä

Kotitalousvähennyksen käytössä näkyy tasaista kasvua sekä sitä hakeneiden ihmisten lukumäärässä että tehtyjen vähennysten euromäärässä. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut jatkuvasti viime vuosina, Verohallinnosta kerrotaan. Vähennyksen käytössä näkyy tasaista kasvua sekä sitä hakeneiden ihmisten lukumäärässä että tehtyjen vähennysten euromäärässä. Kuluvan vuoden osalta tilastoja asiasta ei tosin ole vielä saatavilla.

Vähennyksestä saa helpotusta veroihin, kun ostaa kotiin esimerkiksi siivous-, remontointi- tai lastenhoitopalveluita. Pitkällä aikavälillä vähennys on painanut alas yksityishenkilöiden ostamien pimeiden töiden määrää Suomessa.

Verohallinnon valvontapäällikön Tarja Valsin mukaan pimeiden töiden teettäminen alkoi yksityishenkilöillä vähentyä heti 1990-luvun lopulla, kun kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön. Ennen tätä monenlaisia kodin kunnossapitotöitä ostettiin enemmän pimeästi.

– Verotuksessa myönnettyjen kotitalousvähennysten määrä on kasvanut jatkuvasti, vaikka kotitalousvähennyksen prosentuaalista määrää on vuosien varrella pienennetty, Valsi sanoo.

Esimerkiksi verovuodelta 2014 kotitalousvähennyksiä myönnettiin 364 miljoonan euron arvosta ja verovuodelta 2018 jo 458 miljoonan euron arvosta. Verovuodelta 2018 kotitalousvähennyksiä sai 445 000 suomalaista, kymmenen vuotta aiemmin vain 310 000 suomalaista.

Tänä vuonna teetetyissä töissä kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 euroa. Viime vuonna teetetyissä töissä vastaava summa oli 2 400 euroa.

"Halutaan toimia oikein"

Hallituksen viime vuonna tekemä leikkaus kotitalousvähennykseen tuli voimaan tänä vuonna. Verohallinnosta arvioidaan, että leikkauksella on ollut enemmän vaikutusta kulutuskysyntään kuin merkittävään harmaan talouden kasvuun.

Valsi sanoo, että suurin osa verovelvollisista haluaa lähtökohtaisesti toimia oikein.

– Kynnys siirtyä lain mukaisesta kotitalousvähennyksen käyttäjästä laittomaksi pimeän työn teettäjäksi on korkea. Käyttäytymisessä ei ole tältä osin nähty merkittäviä muutoksia aiempien kotitalousvähennyksen euromäärien pienten muutosten yhteydessäkään, hän perustelee.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Arto Hankilanoja sen sijaan uskoo, että pimeän työn teettäminen on saattanut tänä vuonna houkuttaa aiempaa enemmän. Syynä on hänen mukaansa juuri kotitalousvähennyksen leikkaus.

– Se voi joissain tapauksissa osaltaan johtaa siihen, että vähennyskelpoisen osuuden ylimenevä osuus teetetäänkin pimeästi.

Talous- ja palkkahallinnon alan yritys Oima on tutkinut pimeän työn ostamista nimenomaan yksityishenkilöiden näkökulmasta. Viimeisin kyselytutkimus on vuodelta 2017. Sen mukaan joka kymmenes suomalainen oli teettänyt töitä pimeästi. Pimeää työtä puolestaan kertoi itse tehneensä joka viides.

T-Median toteuttamaan tutkimukseen osallistui Oiman mukaan noin 1 200 suomalaista. Tutkimus oli osa #Duueri-kampanjaa, jonka takana olivat SuoraTyö (nykyään Oima), Etera (nykyään Ilmarinen ), Fennia , Lenovo , Oikotie ja T-Media.

Palkata voisi myös yksityishenkilön

Oiman toimitusjohtaja Jani Laatikainen muistuttaa, että esimerkiksi perheet voisivat palkata kodin töitä tekemään yrittäjän sijaan yksityishenkilön, maksaa hänelle palkkaa ja saada palkan sekä työnantajamaksut vähennyksiin.

Laatikaisen mukaan juuri tällaisiin töihin liittyy suuri ongelma: byrokratia koetaan liian vaikeaksi. Moni ei tiedä, mitä palkan maksamisessa tulee ottaa huomioon, eikä välttämättä jaksa ottaa selvää.

Vuoden 2017 kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen olisi valmis ostamaan palveluja yksityishenkilöiltä, jos palkanmaksuun liittyvät velvoitteet hoituisivat helposti ja kustannustehokkaasti lain puitteissa.

– Uskon, että yrittäjiltä ostetut kotitaloustyöt menevät useammin laskutuksen kautta, vaikka varmasti osa yrittäjistäkin tekee töitä pimeästi ainakin tutuille, Laatikainen arvioi.

Pimeän työn tekijöitä etsitään netistä

Laatikainen sanoo, että suuri osa yksityishenkilöiden pimeästi teettämistä töistä ostetaan tutuilta tai tuttujen tutuilta. Hänen mukaansa myös sosiaalisessa mediassa on paljon kanavia, joiden kautta yksityishenkilöt hankkivat työntekijöitä.

– Haastattelututkimuksissa kävi ilmi, että jotkut eivät olleet löytäneet yksityistä työntekijää, joka olisi suostunut tekemään esimerkiksi pieniä remontti- tai siivoustöitä verokortilla.

Hän arvelee, että yksityishenkilöiden tekemien pimeiden töiden taustalla voi olla se, että halutaan tehdä vain satunnaisia keikkatöitä ja saada pientä lisätienestiä esimerkiksi opintojen tai osa-aikatyön rinnalla. Näitä ei välttämättä haluta maksettavaksi palkkana, koska se voisi vaikuttaa esimerkiksi sosiaalietuuksiin.

Yrityksen perustaminen taas voi tuntua vaivalloiselta, jos esimerkiksi keikkoja ei ole riittävästi.

Riskejä ei ymmärretä

Pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa saamatta jääneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Työntekijälle maksettua palkkaa ei ilmoiteta tulorekisteriin, eikä työnantaja maksa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja, kuten työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja, huomauttaa Poliisihallituksen Arto Hankilanoja.

Oiman Jani Laatikainen kertoo, että haastattelututkimusten perusteella kaikki eivät tunnu ymmärtävän pimeän työn ostamiseen ja tekemiseen liittyviä riskejä. Jos pimeää työtä tehdessä sattuu esimerkiksi tapaturma, ei ole minkäänlaisia vakuutuksia voimassa.

– Pahimmassa tapauksessa työntekijä voi menettää jopa työkykynsä. Teettäjällä on suuri vastuu, vaikka surullisin kohtalo on tekijällä. Jos hän on tehnyt töitä pitkään pimeästi, hänelle ei ole välttämättä kertynyt eläkettä eikä sosiaaliturvaa, jolloin hän voi jäädä täysin tyhjän päälle, Laatikainen sanoo.

Hankilanojan mukaan pimeän työn ostaminen ei nouse poliisin näkökulmasta erityisemmin esille. Tarkkoja tilastotietoja yksityishenkilöiden ostamista pimeistä töistä ei ole saatavilla, koska veroviranomainen voi käsitellä vähäisiä pimeän työn ostamisia hallinnollisin keinoin, eikä niistä tehdä ilmoituksia poliisille.

Käytännössä hallinnollinen keino voi tarkoittaa esimerkiksi veronkorotusta pimeän työn ostajalle. Vakavammat tapaukset menevät kuitenkin poliisin esitutkintaan ja voivat päätyä tuomioistuimen käsittelyyn.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut