Perunasta puuttuu glamour – kaikkea muuta siinä onkin

Viimeisen 20 vuoden aikana perunan kulutus on Suomessa Luonnonvarakeskuksen mukaan vähentynyt jopa 15 kilolla ihmistä kohden vuositasolla. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Miikka Kaskinen / STT

Perunan suosio suomalaisten keskuudessa on laskenut merkittävästi viime vuosina. Kasvikset, juurekset sekä "hiilihydraattikammo" ovat kaikki osaltaan vähentäneet perunan vuosikulutusta lähes kilon verran ihmistä kohden.

Viimeisen 20 vuoden aikana perunan kulutus on Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vähentynyt jopa 15 kilolla ihmistä kohden vuositasolla.

Vuonna 2000 perunan kulutus oli yhtä henkeä kohden 61,6 kiloa vuodessa, kun se viimeisimmän mittauksen mukaan vuonna 2016 oli 46,3 kiloa. Kumpaankaan lukuun ei ole kuitenkaan sisällytetty esimerkiksi perunapakasteita tai leivissä sisältyvää perunaa.

Riisin kulutus ei ole kuitenkaan kasvanut viime vuosien aikana. Viime vuonna suomalainen kulutti riisiä 6,6 kiloa henkeä kohden.

"Perunassa on kaikki"

ProAgrian perunantuotannon asiantuntija Heikki Inkeroinen kertoo ihmettelevänsä perunaan liittyvää vähättelyn ilmapiiriä Suomessa.

– Perunasta puuttuu tietynlainen glamour, mutta pähkinänkuoressa perunassa on kaikki. Se on viljelyn kannalta varma viljeltävä, kotimainen ja ravintosisällöltään rikas.

Inkeroinen listaa perunan vahvuuksiksi sen terveellisyyden, kokonaisvaltaisuuden, monikäyttöisyyden sekä ympäristöystävällisyyden ja edullisuuden.

Samaa mieltä Inkeroisen kanssa on myös Husin vatsakeskuksessa työskentelevä ravitsemusterapeutti Riikka Huuskonen.

– Ekologisuuden lisäksi peruna on suhteellisen ravintorikasta. Siitä saa suhteellisen paljon kaliumia ja magnesiumia.

Kaliumin riittävä saanti voi esimerkiksi madaltaa verenpainetta. Verenpainetauti on Suomessa kansantauti ja Duodecimin mukaan noin miljoona ihmistä käyttää verenpainelääkkeitä.

Huuskonen kertoo perunan sisältävän myös suhteellisen paljon folaattia, C-vitamiinia, B6-vitamiinia sekä myös pienen määrän proteiinia.

Perunalla ja lihavuudella ei yhteyttä

Heikki Inkeroinen kertoo tuskailevansa sitä, että perunaa ei arvosteta ja näkee siihen selkeän syyn.

– Meillä on Suomessa ongelmakäsite nimeltä yleisperuna eli kompromissiperuna. Se vie pohjan siltä, että käyttäisimme eri lajikkeita eri tarkoituksiin.

– En itse osta yleisperunaa, vaan käytän sopivia lajikkeita eri ruokiin, keittoihin kiinteää ja muussiin jauhoista.

Suomen suosituin perunalajike 1990-luvulla ja vuosituhannen alussa oli hollantilaisen taidemaalarin kaima Van Gogh. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhtä lajiketta, joka olisi selvästi muita suositumpi.

Yleisiä suomalaisten lautasilta löytyviä perunalajikkeita ovat Afra, Annabelle, Bellarosa, Colomba ja Rosamunda.

Riikka Huuskonen antaa pyyhkeitä myös median suuntaan osittain perunan kulutukseen liittyen.

– Mediallakin on ollut oma vaikutus, kun hiilihydraatin saantia on mollattu.

Hän kertoo työssään painonhallinnan puolella törmäävänsä niin sanottuun ”hiilihydraattikammoon”, josta perunakin saa osansa.

– Moni saattaa jättää perunan pois lautaselta välttääkseen hiilihydraatteja, mutta syö jälkiruoaksi esimerkiksi keksejä.

Myös Inkeroinen kertoo karppausbuumin vähentäneen perunan käyttöä, vaikka peruna on tässäkin suhteessa terveellisempi kuin pasta ja riisi.

Huuskonen kertoo, että tuoreiden tutkimusnäyttöjen valossa perunan käytöllä ja lihavuudella ei ole yhteyttä toisiinsa, mutta lisää, ettei tämä koske tietenkään ranskalaisia perunoita tai uppopaistettuja perunoita.

Korona lisäsi mökkiviljelyä

Inkeroinen kertoo korona-ajan näkyneen myös perunan kulutuksessa. Ihmiset menivät mökeille ulkomaiden sijaan.

– Kuluttajat ovat itse alkaneet viljellä enemmän perunaa mökeillään, Inkeroinen taustoittaa.

Hän myöntää aiemmin ollessaan huolissaan siitä, että peruna tekisi kuolemaa. Yksi syy kuolinkamppailuun tuli kodin sijasta koulusta.

– Koulun niin sanotuista ”kumiperunoista” on moni varmasti saanut traumoja. Kumiperunat taas johtuvat siitä, että ne ovat valmiiksi kuorittuja, keitettyjä ja olleet pitkään esillä. Tämä vie makua hyvällä tavalla ja tuo pintaan kumimaisia piirteitä.

Sekä Inkeroinen että Huuskonen uskovat perunalle yhä olevan tilausta, kun ihmiset ovat valveutuneempia muun muassa ekologisuuden kanssa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut