Korona sekoittaa Saksan vaalikuvioita, Merkelin seuraaja vielä arvoitus

Merkelin CDU-puolueen kannatus nousi rajusti koronaepidemian alettua. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Saksa käy vaalivuoteen 2021 poikkeuksellisen sekavissa tunnelmissa. Maata yli 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel ei asetu enää ehdolle syyskuun vaaleissa, mutta hänen seuraajastaan ei ole varmaa tietoa.

Merkelin CDU-puolueen kannatus nousi rajusti koronaepidemian alettua keväällä ja kristillisdemokraatit – CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU – ovat edelleen ylivoimaisesti suosituin ryhmä.

CDU:n johtajakysymys on kuitenkin auki, sillä valinnan tekevää puoluekokousta on lykätty koronan takia jo kahdesti. Kolmas yritys puoluekokouksen järjestämiseksi on tammikuun puolivälissä. Kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja ei välttämättä nouse totuttuun tapaan puolueen kärkiehdokkaaksi seuraavaksi liittokansleriksi.

Ehdolla olevista kolmesta reilusti yli viisikymppisestä miehestä oikeistolainen liikemies ja juristi Friedrich Merz on tällä hetkellä suosituin. Perässä tulevat Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet sekä kansanedustaja ja entinen ministeri Norbert Röttgen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markun mukaan suosiolukuihin ei kannata hirveästi tuijottaa, sillä asian ratkaisevat lopulta CDU:n noin tuhat puoluekokousedustajaa. Valinta ei välttämättä ole helppo.

– Puolueen sisällä on tunnetta siitä, ettei kukaan näistä kolmesta ole oikea henkilö johtamaan puoluetta. Kukaan ei edusta siirtymää johonkin uuteen, Iso-Markku sanoo.

Markus Söderillä olisi kannatusta

Merkelin seuraajakysymyksen piti olla ratkennut jo pari vuotta sitten, kun CDU valitsi puoluejohtajaksi Annegret Kramp-Karrenbauerin.

Tuttavallisemmin lyhenteellä AKK tunnettu Kramp-Karrenbauer ei kuitenkaan saanut asemaansa vakiinnutettua puoluejohdossa. Tämän vuoden helmikuussa hän lopulta ilmoitti, ettei aio luotsata CDU:ta seuraaviin vaaleihin.

Puolustusministerinä toimivan AKK:n seuraaja piti valita ensin toukokuussa ja sitten joulukuussa. Valinnan pitäisi vihdoin onnistua tammikuun puolivälin puoluekokouksessa, joka pidetään koronan takia täysin etänä.

Ongelmana on yhä se, että siinä missä koronaepidemian hoito on lisännyt kristillisdemokraattien suosiota, eivät puheenjohtajaehdokkaat Laschetia lukuun ottamatta ole juuri koronataistelussa profiloituneet. Siksi keväällä voidaankin olla samassa tilanteessa kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin kristillisdemokraattien kärkiehdokas tulikin Baijerin kristillissosiaalisesta unionista CSU:sta.

Vaihtoehto on houkutteleva, sillä CSU:n nykyinen puheenjohtaja ja Baijerin pääministeri Markus Söder on selvästi CDU:n johtajaehdokkaita suositumpi kansalaisten keskuudessa.

– Hän ei ole itse ilmoittanut tavoittelevansa kanslerin paikkaa, muttei ole myöskään sulkenut sitä pois. Jotkut hänen lausuntonsa ovat herättäneet sellaisia tulkintoja, että kiinnostusta olisi, Iso-Markku kertoo.

Hänen mukaansa Söder ehkä haluaa ensin nähdä, miten CDU:n johtajataistossa käy. Toinen suosittu kansleriehdokas voisi olla nykyinen terveysministeri Jens Spahn, joka ainakin toistaiseksi tukee CDU:n puheenjohtajaksi Laschetia.

Kristillisdemokraattien kansleriehdokas on tullut Baijerin CSU:sta vain kahdesti aiemmin: Edmund Stoiber vuonna 2002 ja Franz-Josef Strauss vuonna 1980. Molemmilla kerroilla kansleriksi nousi sosiaalidemokraattien (SPD) kilpaileva kärkiehdokas.

Huono kansleriehdokas voi romuttaa suosioluvut

"Spitzenkandidatin" valinnassa on Iso-Markun mukaan paljon pelissä, sillä lähempänä vaaleja puolueen vaalikampanja henkilöityy yhä enemmän häneen.

– Jos tämä henkilö ei miellytä, mikä on hyvin mahdollista, voi puolueen kannatus myös melko nopeasti huveta, Iso-Markku sanoo.

CDU/CSU:n hallituskumppanilla SPD:llä ei ole samanlaista ongelmaa. Jo edellisissä vaaleissa historiallisen huonon tuloksen vajaan 21 prosentin äänisaaliilla tehnyt puolue on matkalla kohti vieläkin heikompaa tulosta vain 15 prosentin kannatuksella.

– Demarit eivät ole kyenneet profiloitumaan niissäkään asioissa, missä he ovat saaneet aika hyvin tavoitteitaan läpi, kuten esimerkiksi mittavassa koronaelvytyksessä, Iso-Markku sanoo.

SPD onkin kaikesta päätellen menettämässä Saksan toiseksi suurimman puoleen aseman vihreille. Vihreiden kannatus on laskenut vuoden 2019 huippulukemista, mutta näyttää nyt vakiintuneen 20 prosentin tuntumaan. Tällainen äänisaalis olisi noin kaksinkertainen edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Vihreät olleet muutaman kerran aiemminkin korkealla mielipidemittauksissa, mutta kannatus ei ole sitten realisoitunut vaaleissa. Tällä kertaa kannatus on ehkä vakaammalla pohjalla, Iso-Markku arvioi.

Vaalivoittaja vihreät hallitukseen?

Ilmastokysymykset ovat tietysti yhä keskeisempiä, mutta vihreitä on Iso-Markun mukaan vahvistanut myös siirtyminen enemmän poliittiseen keskustaan yleispuolueeksi. Tämä on näkynyt muun muassa vihreiden menestyksenä osavaltiotason politiikassa. Kristillisdemokraattien ja vihreiden koalitiota pidetäänkin Iso-Markun mukaan jo nyt todennäköisimpänä pohjana Saksan seuraavalle hallitukselle syyskuun vaalien jälkeen.

Vuonna 2017 monia saksalaisia järkytti oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousu maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi liki 13 prosentin äänisaaliilla. Parlamentissa eli liittopäivillä AfD sai näkyvän aseman suurimpana oppositioryhmänä, mutta sisäisesti riitainen puolue on nyt jämähtänyt kannatuksessaan 10 prosentin tietämille.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier vahvisti aiemmin joulukuussa, että seuraavat liittopäivävaalit pidetään 26. syyskuuta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut