Pääministeri Sanna Marin (sd.) korostaa, että Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat aina olleet hyvät. Hänen mukaansa on paljon odotuksia yhteistyön suhteen Joe Bidenin noustessa Yhdysvaltain presidentiksi.
– Presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa aloittavat työnsä 20. tammikuuta. Haluamme luoda tiiviin yhteistyön uuden hallinnon kanssa. Presidentti Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin työsarka tulee olemaan mittava eikä vähiten Yhdysvaltojen sisäisen eheyden vahvistamiseksi, Marin arvioi tiedotteessa.
Marinin mukaan Euroopalla ja Yhdysvalloilla on yhteinen historiallinen arvopohja, jota vastaan on hyökätty. Hän painottaa, että väkivaltainen tunkeutuminen maan kongressiin ja yritys estää vaalituloksen vahvistaminen ovat vakavia ja tuomittavia tekoja.
Väistyvän presidentin Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat keskiviikkona Yhdysvaltain kongressin tiloihin. Väkivaltaisessa mielenosoituksessa kuoli neljä ihmistä.
Lisäksi Washingtonista löytyi keskiviikkona ainakin kaksi putkipommiksi epäiltyä räjähdettä. Liittovaltion poliisin edustajan mukaan kyse oli oikeista räjähteistä, jotka tehtiin vaarattomiksi.
Kongressi oli kokoontunut vahvistamaan Bidenin valinnan, mutta istunnot keskeytyivät tunkeutumisen vuoksi. Lopullinen vahvistus valinnalle saatiin lopulta torstaina.
Marin pitää hyvänä, että väkivaltaisuuksista huolimatta kongressi on vahvistanut vaalituloksen. Se osoittaa, että demokratia ja instituutiot toimivat myös poikkeuksellisissa tilanteissa.
– Emme hyväksy demokraattisen prosessin häiritsemistä tai vapaiden vaalien tuloksen kyseenalaistamista, Marin lausui.
Tapahtumat on tuomittu laajasti Yhdysvalloissa.
Monenväliset instituutiot kaipaavat Yhdysvaltoja
Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat Marinin mukaan olleet aina tiiviit ja laaja-alaiset. Yhteistyöhön kohdistuu odotuksia kahdenvälisten suhteiden lisäksi Euroopan unionin puitteissa aloilla, joilla se ei ole ollut viime vuodet helppoa. Esimerkkinä Marin nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan.
– Monenväliset instituutiot kaipaavat niiden vahvistamiseen sitoutuneita Yhdysvaltoja ja sen johtajuutta. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ilmastonmuutosta vastaan sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa-arvon puolesta, Marin sanoo.
– Myös käynnissä oleva globaali pandemia osoittaa, kuinka tärkeää monenkeskinen yhteistyö on ja kuinka hauraita olemme ilman vahvaa yhteistyötä.
Haavisto pitää tapahtumpia oppituntina
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo STT:lle, että Yhdysvaltain kongressin mellakka on varmasti kaikille tapahtumia seuranneille oppitunti siitä, mitä voi tapahtua, jos asiat menevät huonolle tolalle ja demokratian pelisääntöjä ei noudateta.
Kongressin mellakka tuntui Haaviston mukaan poikkeukselliselta myös Yhdysvalloissa. Hänen mukaansa Yhdysvallat pyrkii edistämään demokratian toteutumista esimerkiksi Venezuelassa ja Valko-Venäjällä, mutta myös sen oman demokraattisen prosessin kunnioittaminen on tärkeää.
Haavisto arvelee, että vaaleihin liittynyt paine ja erilaiset narratiivit siitä, mitä vaaleissa on tapahtunut, on saanut ihmiset liikkeelle.
– Trumpilla on ollut suuri vaikutus ja myös vastuu tässä tilanteessa, joka liittyy siihen, hyväksyykö hän demokraattisen prosessin tuloksia.
Haavisto lisää, että mielenosoittaminen on sallittua ja sillä on arvo demokratiassa, mutta kun ihmisten omaisuutta tai terveyttä vahingoitetaan ja uhataan, mennään laittomuuksien puolelle.
Haaviston mukaan on pelottava ajatus, että kongressin toiminta voidaan mielenosoituksien kautta estää, tapahtuipa se missä päin maailmaa tahansa.
– Yhdysvaltojen vaaleilla, vaalien sävyllä ja Yhdysvalloissa käydyillä vaalikampanjoilla on sellainen vaikutus, että siitä otetaan mallia. Tämä ei ole hyvä esimerkki kenellekään. Toivon, että tämä ei lähde leviämään, Haavisto sanoo.
"Selvästi kaikilla ei ole luottamusta demokratiaan"
Haavisto kuvailee, että Yhdysvaltain demokratiassa eletään vaaran aikaa ennen virkaanastujaisia.
– Demokratian kannalta on pelottava vaihe, jos vaalitulokseen ei tyydytä tai sitä kohtaan esitetään voimakkaita epäilyksiä.
Hän lisää, että demokratia perustuu siihen, että kansalaiset luottavat demokratian toimintaan.
– Selvästi kaikilla ei tätä luottamusta ole ja sillä tavalla vaihe on vaarallinen. Usein tällaista kehitystä nähdään maissa, joissa demokratia ei ole kovin juurtunut vielä.
Haavisto sanoo, että vastaavaa saadaan Yhdysvalloissa etsiä yli sadan vuoden takaa.
Niinistön mielestä nyt on haettava vastauksia
Presidentti Sauli Niinistö arvioi tiedotteessa, että Yhdysvalloissa joudutaan nyt hakemaan vastauksia siihen, miksi asenteet ovat koventuneet ja kärjistyneet, ja miten kansakunnan yhtenäisyyttä rakennetaan uudelleen.
Hänen mukaansa on myös nähty järjestystä palauttavia toimia, ja vastuuntuntoisuus on voittanut alaa. Perustuslain mukaisen prosessin jatkuminen osoittaa, että järjestelmä edelleen toimii, vaikka sitä koetellaan.
– On nähtävä, että aggressiivisen poliittisen retoriikan ja yllyttämisen lisäksi on syvempiä syitä. Taustalla on myös pettymystä oman aseman ja osallisuuden heikkenemiseen, jolloin väite vallankäyttäjien ylimielisyydestä on löytänyt yleisönsä, Niinistö kuvaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa pahimmillaan tällainen johtaa nyt nähtyyn mellakointiin, joka on tuomittavaa.
– Vallanvaihdon myötä on odotettu, että Yhdysvaltain rooli kansainvälisessä yhteisössä vahvistuu. Sisäinen hajanaisuus vaarantaa tätä. Siksi kansainvälisen yhteisön, ja Suomenkin kannalta, on tärkeää, että Yhdysvaltain oma tilanne selkiytyy, Niinistö sanoo.
Halla-aho: Hiukan erikoistahan tuo on
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää Yhdysvaltain tapahtumia erikoisina.
– Hiukan erikoistahan tuo on. Ikävä kyllä tällainen yhteiskunnan polarisoituminen ja väkivallan hiipiminen poliittiseen elämään on ollut jo muutaman vuoden nähtävillä ollut prosessi Yhdysvalloissa. Se on hyvin valitettavaa, Halla-aho sanoi STT:lle.
Halla-aho ei halua ottaa kantaa siihen, missä määrin kannattajiaan mielenosoitukseen kannustanutta Trumpia voidaan pitää syypäänä tapahtuneeseen. Hän uskoo, että kongressiin hyökänneet tahot joutuvat vastuuseen teoistaan.
– Yhdysvallat on maailman vanhin yhtäjaksoinen katkeamaton demokratia ja siellä on toimiva oikeuslaitos ja lainvalvontakoneisto. Tämäkin asia varmasti käsitellään asianmukaisen prosessin mukaisesti. En ole siitä lainkaan huolissani, Halla-aho sanoi.
Suomen Trump-myönteisin puolue?
Perussuomalaiset ovat erottuneet Suomen muista puolueista Trump-myönteisellä kommentoinnillaan. Puolueen europarlamentaarikko Laura Huhtasaari herätti taannoin huomiota ehdottamalla Trumpille Nobelin rauhanpalkintoa. Halla-aho itse kirjoitti vuonna 2019 Twitterissä, että Trump on "parasta mitä Yhdysvalloille ja länsimaailmalle on tapahtunut pitkään aikaan".
Halla-aho sanoo pitäneensä Trumpin vaalivoittoa vuonna 2016 tervetulleena ilmiönä, sillä hänen mukaansa Trump voitti vaalit vastareaktiona "hurmokselliselle kulttuurivasemmistolaiselle hegemonialle", joka oli ollut pitkään vallassa Yhdysvalloissa ja muuallakin länsimaissa.
– Hyvin monessa kysymyksessä hän ajoi sellaista politiikkaa, jota lämpimästi kannatan, siirtolaispolitiikassa esimerkiksi. Lisäksi hän aivan oikein nosti esille Kiinan taloudellisen maailmanvalloitusprojektin. Hän nosti siinä asiassa kissan pöydälle ja uskon, että se kissa jää pöydälle hänen perintönään riippumatta siitä, kuka Yhdysvalloissa on presidenttinä, Halla-aho sanoo.
Vahinkoa republikaanipuolueelle
Halla-ahon mielestä on kuitenkin väärin tulkita hänen vuonna 2019 kirjoittamaansa Twitter-kommenttia osoituksena siitä, että hän hyväksyisi Trumpin viimeaikaiset toimet. Halla-aho kertoo pettyneensä siihen, millä tavalla Trump on suhtautunut vaalitappioonsa.
– Kiistämällä ja kyseenalaistamalla vaalituloksen Trump on aiheuttanut vahinkoa republikaanipuolueelle ja osaltaan edistänyt republikaanien odotettua heikompaa vaalimenestystä senaatin vaaleissa. Sillä on varmasti poliittisen päätöksenteon kannalta suurempi merkitys kuin Trumpin vaalitappiolla sinänsä, Halla-aho arvioi.
Halla-aho ei usko, että Trumpin vastahakoisuudella vaalituloksen tunnustamisen suhteen on mainittavampia seurauksia.
– Yhdysvalloissa on erittäin vanhat ja hyvin toimivat instituutiot, jotka pitävät kyllä huolen siitä, että valta vaihtuu lain säätämässä järjestyksessä riippumatta siitä, miten Trump suhtautuu vaalitappioonsa.