Ruotsi alkaa vaatia negatiivista koronatestitulosta maahantulijoilta, Tanska suunnittelee koronapassia

Viranomaisten mukaan yhtiön tulee muun muassa toimittaa lisää tietoja kolmosvaiheen kliinisistä tutkimuksista, jotka ovat parhaillaan käynnissä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. AFP / LEHTIKUVA

Hannu Aaltonen, Henrietta Nyberg / STT

Ruotsi alkaa vaatia maahan tulevilta muiden maiden kansalaisilta negatiivista koronavirustestitulosta, kertoi maan pääministeri Stefan Löfven keskiviikkona.

Testin on oltava alle kaksi vuorokautta vanha. Rajoitus astuu voimaan lauantaina ja on voimassa maaliskuun loppuun.

Testipakosta on kuitenkin useita poikkeuksia. Se ei muun muassa koske lainkaan alle 18-vuotiaita tai Ruotsissa vakituisesti asuvia henkilöitä tai sellaisia, jotka tulevat maahan perhesyistä. Työmatkalaisia varten on niin ikään omat säännöt.

– Säännöt on muotoiltu niin, etteivät ne kohdistuisi kovin raskaasti työn vuoksi maahan tuleviin, perusteli sisäministeri Mikael Damberg.

Rajoituksen syynä on koronaviruksen erittäin herkästi tarttuvan brittimuunnoksen leviäminen.

Tanska toivoo koronapassista helpotusta rajoituksiin

Tanska puolestaan aikoo ottaa käyttöön rokotuksista kertovan koronapassin , jota voidaan alkuvaiheessa käyttää ulkomaan virkamatkoilla. Lisäksi hallitus haluaa kehittää mahdollisimman nopeasti digitaalisen, älypuhelimessa toimivan koronapassin, jonka avulla yhteiskunnan koronarajoituksia voitaisiin alkaa asteittain purkaa. Kehitystyöhön pyydetään mukaan Tanskan elinkeinoelämän keskusjärjestöjä.

Toiveena on, että rokotukset ja passin saaneet voisivat päästä vapaammin käymään esimerkiksi ravintoloissa tai kesän festivaaleilla.

Venäjällä iloittiin Sputnikia ylistävästä artikkelista

Venäjän viranomaiset eivät keskiviikkona peitelleet tyytyväisyyttään, kun arvostettu tiedelehti Lancet oli edellisenä päivänä kertonut jutussaan venäläisten tutkijoiden kehittämän Sputnik-koronarokotteen olevan turvallinen ja teholtaan liki 92 prosenttia.

Länsimaat ovat kritisoineet rokotteen nopeaa kehitysaikataulua ja sitä, että se hyväksyttiin viime vuonna käyttöön Venäjällä ennen kuin viimeisen vaiheen laajoja kliinisiä testejä oli tehty.

– Artikkeli todistaa venäläisrokotteen luotettavuuden ja tehokkuuden. Tämä lisäksi se todennäköisesti osoitti myös oikeaksi päätöksen rokotteen nopeutetusta käyttöönotosta Venäjällä, sanoi Kremlin edustaja Dmitri Peskov.

Sveitsi ei hyväksy AstraZenecan koronarokotetta, vaan haluaa lisää tietoja

Sveitsin viranomaisten mukaan lääkeyhtiö AstraZeneca ei ole toimittanut riittävän kattavia tietoja koronarokotteestaan, jotta se voitaisiin hyväksyä käyttöön maassa.

Viranomaisten mukaan yhtiön tulee muun muassa toimittaa lisää tietoja kolmosvaiheen kliinisistä tutkimuksista, jotka ovat parhaillaan käynnissä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, minkä jälkeen nämä tiedot on vielä analysoitava.

EU-komissio myönsi viime perjantaina myyntiluvan AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston koronarokotteelle. Toisaalta Ruotsin, Ranskan ja Saksan terveysviranomaiset ovat linjanneet, etteivät ne suosittele rokotteen käyttämistä yli 65-vuotiaille.

AstraZenecan rokote saattaa ehkäistä myös viruksen leviämistä

AstraZenecan koronavirusrokote saattaa ehkäistä myös viruksen leviämistä ihmisestä toiseen, uutisoi muun muassa Sky News viitaten lääketieteellisessä Lancet-lehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkijoiden mukaan rokote saattaa vähentää jatkotartuntoja jopa noin 67 prosentilla, mikä tarkoittaisi sitä, että noin kaksi kolmesta koronavirustartunnan saaneesta AstraZenecan valmisteella rokotetuista ihmisestä ei levittäisi virusta eteenpäin.

Tutkimustulokset ovat alustavia ja ovat vielä vertaisarvioitavana.

Samaisen tutkimuksen mukaan rokotteen teho voi säilyä ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen kolmesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen 76-prosenttisena ennen toisen annoksen antamista. Annosvälin pidentämistä tutkittiin Britanniassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa, kertoo The Guardian . Toisen annoksen antamisen jälkeen rokotteen teho koronavirusta vastaan on noin 82-prosenttinen, mikäli toinen annos annetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Pitkästä rokotevälistä voi olla hyötyä silloin, kun suurelle joukolle ihmisiä halutaan antaa ensimmäisen rokoteannoksen tarjoama suoja ennen kuin toinen annos on saatavilla esimerkiksi rokotteen hitaan tuotannon tai muun syyn vuoksi.

Suomessakin jo käytössä olevien Pfizer-Biontechin ja Modernan koronarokotteiden tehosta viruksen leviämistä vastaan ei vielä ole varmaa tietoa, vaikka ne tutkimusten mukaan ehkäisevätkin tehokkaasti koronaviruksen aiheuttaman taudin puhkeamista.

--

Lähteinä myös uutistoimistot AFP ja TT.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut