Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kahden keskusrikospoliisin (KRP) poliisin syytteet tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. Poliisit kertoivat Helsingin kaupungille, että tontinvuokraamisesta kiinnostuneilla tahoilla oli yhteyksiä liivijengiin.
– Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vastaajat olisivat syyllistyneet siihen, mistä heille on vaadittu rangaistusta, toteaa käräjäoikeus tuomiossaan. Käräjäoikeuden mukaan yksityiselämän tai yksityisyyden suoja ei voi koskea rikollisuutta.
Helsingin kaupunki oli vuonna 2017 vuokraamassa tonttia ja kysyi KRP:ltä vuokraamisesta kiinnostuneiden yhtiöiden kytköksistä Bandidos-liivijengiin. Käräjäoikeus toteaa, että tiedot näistä yhteyksistä liivijengiin pitävät paikkansa.
Bandidos-moottoripyöräkerho oli tuolloin vuokralla Kyläsaaressa sijaitsevassa teollisuus- ja varastorakennuksessa. Vuokrasopimus oli päättymässä lähiaikoina. Kaupunki halusi välttää sen, että kerho siirtyisi uuteen rakennukseen Kivikossa.
– Helsingin kaupunki on viestissä pyytänyt selvittämään julkisista tiedoista yhtiöiden, erityisesti vuokralaisiksi tulossa olevien, liityntää moottoripyöräjengiin, ja todenneen, että jos julkisia tietoja ei ole, että kaupunki pärjää varmasti ilmankin, tuomiossa todetaan.
KRP:n rikosylikomisario ja rikosylikonstaapeli antoivat lausunnon, jonka mukaan yhtiöissä valtaa käyttävät henkilöt ovat liivijengin jäseniä ja että kyseinen ryhmä on todettu useissa oikeuden ratkaisuissa järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Kaupunki ilmoitti tähän lausuntoon viitaten vuokrausta halunneille tahoille, että asiassa erittäin todennäköisesti tulisi kielteinen päätös.
– Käräjäoikeus katsoo, että jäsenyys tai osallisuus rikoksia harjoittavassa yhteisössä ei ole sellainen yksityiselämään tai yksityisyyteen liittyvä seikka, että se olisi (lainkohta) salassapidettävä. Se, ettei rikollisuus nauti yksityiselämän tai yksityisyyden suojaa ilmenee korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä toistuvasti, oikeus muotoilee.
Voiko liivijengin jäsenyyden rinnastaa harrastustoimintaan?
Syyttäjä vaati poliiseille sakkoja. Syyttäjä katsoi, että Bandidoksen tai sen alajengin jäsenyydessä on kyse sellaisesta tiedosta, joka on rinnastettavissa tietoon yhdistystoiminnasta ja vapaa-ajan harrastuksista. Tällainen tieto on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan salassa pidettävää.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Hertzen kertoi oikeudessa, että hän ja hänen alaisenaan toiminut rikosylikonstaapeli ovat toimineet syytteessä kuvatulla tavalla. Von Hertzen totesi olleensa ja olevansa edelleen sitä mieltä, että jäsenyyttä Bandidos-jengissä eli kytköstä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei voi verrata harrastustoimintaan.
Von Hertzen kertoi muistinvaraisesti, että Helsingin kaupungilla oli jo etukäteen ollut käsitys siitä, että vuokralaisiksi pyrkivien taustalla on kytköksiä liivijengiin. Asia oli haluttu varmistaa, ettei myöhemmin ilmenisi ongelmia vuokranantajalle. Von Hertzen ei muistanut enää varmuudella, olivatko kaikki KRP:n lausunnossa mainitut tiedot olleet peräisin julkisista lähteistä.
Eduskunnan oikeusasiamies linjasi vuonna 2018, että KRP toimi lainvastaisesti antaessaan tietoja tulevista vuokralaisista Helsingin kaupungille. Oikeusasiamies totesi, että tuomioistuinratkaisut ovat julkisia eikä rikos ole yksityisasia. Henkilön jäsenyys liivijengissä oli kuitenkin oikeusasiamiehen mukaan yhdistystoimintaan osallistumiseen rinnastettava yksilön omaan elinpiiriin kuuluva salainen tieto.
Toisaalta oikeuskansleri on vuonna 2019 toisen tapauksen yhteydessä katsonut, että tietoa järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyydestä ei voi rinnastaa tietoihin henkilön osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista. Samalle kannalle on asettunut myös Helsingin hallinto-oikeus vuonna 2020 tapauksessa, joka liittyi rikollisjärjestön jäsenten nimien salaamiseen julkisuuteen annetuista esitutkintapöytäkirjoista.