Käräjäoikeus aloittaa Liberiassa viikkojen kuulemisurakan – tilanne on poikkeuksellinen myös monille todistajille

Aluesyyttäjä Matias Londen (vas.) ja valtionsyyttäjä Tom Laitinen Liberian Monroviassa sunnuntaina. ANNE SALOMÄKI / LEHTIKUVA

Anne Salomäki / STT

Viime viikolla Länsi-Afrikan Liberiaan matkustanut Pirkanmaan käräjäoikeus alkaa tiistaina kuulla todistajia Liberian sotarikossyytteisiin liittyvässä oikeudenkäynnissä. Tulevien viikkojen aikana luvassa on kymmenien todistajien kuulemisia.

Tilanne on epätyypillinen paitsi käräjäoikeudelle myös monille todistajille. Kulttuurierojen ja kielimuurien lisäksi ratkaistavana on se, miten todistajat saadaan rentoutumaan ja puhumaan vapaasti erikoislaatuisessa tilanteessa, kun jo pelkkä hotellissa yöpyminen voi olla poikkeuksellinen kokemus kaukaa maaseudulta saapuville ihmisille.

– Kun tiedetään, että Suomessakin oikeusistunnossa todistajat saattavat olla hermostuneita tai peloissaan, niin täällä istuntosali on monille täysin uusi ympäristö, huomauttaa aluesyyttäjä Matias Londen.

Valtionsyyttäjä Tom Laitinen kertoo, että suuria kysymyksiä on paljon. Millainen yhteys todistajiin saadaan? Kuinka kanssakäyminen saadaan toimimaan? Ovatko todistajat avoimia vai sulkeutuneita, pelkäävätkö he ja näkyykö se jollakin tavalla?

– Kaikki on vielä yhtä suurta mysteeriä.

Lofan reissu oli suureksi avuksi

Viime viikolla käräjäoikeus sai intensiivikurssin Liberian oloista, kun katselmusmatkat pohjoiseen Lofan piirikuntaan ja pääkaupunki Monrovian keskustaan veivät koko porukan syytteessä mainituille tapahtumapaikoille. Sekä syyttäjät että puolustusasianajaja Kaarle Gummerus ovat jälkikäteen katselmuksiin tyytyväisiä, vaikka olosuhteet tekivätkin matkasta pohjoiseen fyysisesti raskaan.

– Sanoin poliiseillekin, että nostan heille hattua, kun he ovat ajaneet tuon matkan kuulustellessaan todistajia. Minä olin aivan poikki matkan jälkeen, vaikken mitään varsinaista rasittavaa työtä siellä tehnytkään, Laitinen kuvailee.

Kaikki kolme kuvailevat, että esitutkintapöytäkirjasta tutuksi tulleet kuvat avautuvat kaikille nyt uudella tavalla. Laitinen ja Londen uskovat, että katselmusten tuoma paikallistuntemus parantaa todistajille esitettävien kysymysten laatua sekä vahvistaa keskusteluyhteyttä.

– Todistaja huomaa, jos kysymyksiä esittävä henkilö ei ole ollenkaan kartalla. Silloin todistajastakin tulee epävarma, Laitinen toteaa.

Gummerus painottaa, että hyödyllisyydestään huolimatta katselmuksilla ei ole jutun ratkeamisen kannalta merkitystä. Itse tapahtumien todenperäisyyttä puolustus ei ole kiistänyt, ja myös esimerkiksi Lofassa olevan kylän keskuskeittiössä nähty muistolaatta tukee kertomuksia syytteessä kerrotuista tapahtumista.

– Kyse on siitä, onko meidän päämiehemme ollut paikalla, Gummerus korostaa.

Huomio erityisesti ajankohdissa

Gummeruksen päämies on Tampereelle yli kymmenen vuotta sitten muuttanut sierraleonelainen Gibril Massaquoi. Häntä syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa Liberian sisällissodan aikaan.

Massaquoi kiistää kaikki syytteet. Puolustuksen mukaan epäilty ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen, kun suuressa osassa syytteistä tekoaika alkaa todennäköisesti kesäkuusta 2001 ja ulottuu pisimmillään vuoden 2002 loppuun. Lisäksi teoille ei puolustuksen mielestä ole osoitettu uskottavaa motiivia.

Gummeruksen mielestä jutun kannalta olennaisessa roolissa ovat ajankohdat ja niiden tarkkuus. Hän kuvailee tilannetta ”varjonyrkkeilyksi syytettä vastaan”.

– Meillä on vajaat 80 kirjallista todistetta, joissa osoitetaan, missä päämies on ollut fyysisesti, mihin hän on osallistunut ja mitä tehnyt. Kaikki ne sulkevat pois vaihtoehtoja tekoajalla, mutta totta kai vuosilta 2002 ja 2003 löytyy aukkoja. Sama ongelma on syyttäjällä.

Puolustus on myös arvostellut todistajien etsimisessä käytettyjä keinoja ja ihmetellyt, miksi Massaquoihin kohdistuvat syytökset tulevat esiin vasta nyt, kun sisällissodan tapahtumia on tutkittu aiemminkin.

Epäilty tuli Suomeen oltuaan todistajana

Syytteen mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin ollessaan erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.

Suomeen Massaquoi päätyi, koska hänestä tuli Sierra Leonen erityistuomioistuimen keskeinen todistaja. Vuonna 2008 Massaquoi sijoitettiin perheineen Suomeen Suomen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Syyttäjän käsitys on, että Massaquoi tappoi itse tai käski komennossaan olleita sotilaita muun muassa tappamaan kymmeniä siviilejä ja aseista riisuttuja sotilaita Liberian sisällissodan aikana vuosina 1999–2003. Syyttäjän mukaan osa uhreista, joiden joukossa oli myös lapsia, poltettiin elävältä. Lisäksi syytteessä sanotaan Massaquoin ja tämän komennossa olleiden sotilaiden raiskanneen ja murhanneen naisia sekä silponeen tappamiensa ihmisten ruumiita ja valmistaneen ruumiinosista ruokaa.

Todistajien tukemiseen liittyy riskejä

Kauan sitten tapahtuneiden asioiden muistelu voi olla todistajille erittäin raskas kokemus, ja Suomen viranomaiset ovat järjestäneet uhreille psykologista tukea yhteistyössä paikallisen järjestön kanssa. Valtionsyyttäjä Laitinen kertoo, että tuen tarjoaminen on hyväksi muttei riskitöntä.

– Mitä useampi henkilö todistajien kanssa näistä kokemuksista juttelee, sen hankalampaa on hallita sitä, ettei kukaan pääse vaikuttamaan heihin epäasiallisesti. Toivotaan, että kaikki sujuu hyvin.

Massaquoi ei itse ole paikalla Liberiassa, vaan hän seuraa istuntoja videoyhteyden välityksellä Suomesta.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut