Lapin käräjäoikeus julkisti poikkeuksellisesti Kittilän kunnan päätöksentekoa koskevat virkarikossyytteet keskiviikkona ennen oikeuskäsittelyn alkamista. Yhteensä 39:ää entistä ja nykyistä kuntapäättäjää syytetään Kittilän hallintojohtajana vuosikymmeniä toimineen Esa Mäkisen syrjäyttämisestä.
Syytteet kytkeytyvät Kittilän kuntakriisin niin kutsuttuun lakipalveluhaaraan, jonka käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa aiemmin tässä kuussa. Siinä Kittilän kunnan johtoa syytetään lakipalvelujen ostamisesta kunnan piikkiin ilman vaadittavaa hankintapäätöstä.
Nyt julki tulleessa haastehakemuksessa syyttäjä Sari Anttonen sanoo, että Mäkisen syrjäyttämisen tarkoituksena oli estää tätä puuttumasta laittomuuksiin. Mäkinen oli esittänyt, että kunnan ei pidä maksaa toista lakipalvelulaskuista, koska kunta ei ollut tilannut siinä olleita palveluja.
Syytteissä on kyse vuosista 2015–2017.
– Kittilän kunnanhallitus ja -valtuusto ovat poistaneet hallintojohtaja Esa Mäkiseltä hänen virkaansa kuuluvat keskeiset ja olennaiset virkatehtävät Timo Kurulan, Aki Maunulan ja Tarmo Salosen aloitteesta kostona tai rankaisuna Mäkisen virkavelvollisuuksien mukaisesta toiminnasta ainakin ns. Eilavaara II -laskuun liittyen, syyttäjä sanoo haastehakemuksessaan.
Kurula ja Maunula ovat lakipalveluhaarassa syytteessä törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kiistelty lasku hyväksyttiin, kun Mäkinen oli lomalla
Ensimmäiset epäillyistä rikoksista tapahtuivat elokuun 2015 ja tammikuun 2016 välillä. Syyttäjän mukaan kunnanjohtajana toiminut Kyösti Tornberg, kunnanhallitus ja valtuusto muuttivat kunnan hallintosääntöä niin, että Mäkiseltä poistettiin kunnanhallituksen sihteerin tehtävät ja samalla oikeus olla läsnä kunnanhallituksen kokouksissa, oikeus ottaa asia kunnanhallituksen käsiteltäväksi sekä oikeus kunnanjohtajan sijaisena toimimiseen. Samalla Mäkiseltä vietiin syyttäjän mukaan myös hänen keskeisiin virkavelvollisuuksiinsa kuulunut oikeus hyväksyä alaisensa hallinto-osaston maksuun menevät laskut.
Syyttäjän mukaan päätös tehtiin kuulematta Mäkistä ja perustelematta päätöstä hallintolain edellyttämällä tavalla mitenkään. Menettelyllä varmistettiin ainakin se, ettei Mäkinen päässyt hallintojohtajan esittelemään Eilavaara II -laskuasiaa, syyttäjä sanoi.
Toinen epäiltyjen rikosten tekoaika on syys–lokakuu 2017. Syytteiden mukaan kunnanhallitus päätti syyskuussa 2017 vastoin aikaisempaa täysin vakiintunutta käytäntöä, että tuolloin vuosilomalla olleella Mäkisellä ei ollut lomansa aikana oikeutta olla läsnä kunnanhallituksen kokouksissa hoitamassa virkatehtäviään asian esittelijänä ilman työnantajan kutsua.
Syyttäjän mukaan kokouspäivänä oli tarkoitus käsitellä Eilavaara II -laskun maksumuistutusta, jossa asiassa Mäkinen oli aiemmin esittänyt lailliset perusteet sille, että laskua ei makseta kunnan varoista.
– Tosiasiassa kunnanhallitus on päätöksellään, jota se ei ole mitenkään perustellut ja josta se ei ole kuullut Mäkistä, estänyt Mäkisen toimimisen esittelijänä sanotussa asiassa eli estänyt Mäkistä toimimasta virkavelvollisuuksiensa edellyttämällä tavalla, syyttäjä sanoi.
Kokouksessa viikkoa myöhemmin kunnanhallitus päätti maksaa laskun kunnan varoista. Syyttäjän mukaan menettelyllään kunnanhallitus turvasi sen, että laskuasiassa tehtiin ainakin Timo Kurulaa hyödyttävä päätös.
– Kunnanhallituksen ja -valtuuston ilmeisenä tarkoituksena on ollut syrjäyttää hallintojohtaja Esa Mäkinen hänelle hallintojohtajana kuuluvista keskeisistä virkatehtävistä kunnanhallituksen ja -valtuuston omien päämäärien toteuttamiseksi, syyttäjä sanoi.
Syyttäjä vaatii syytetyille tuntuvia sakkorangaistuksia virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Syyttäjä vastusti syytteiden julkistamista
Syytteet tulivat julki keskiviikkona sen jälkeen kun Rovaniemen hovioikeus oli hylännyt valitukset Lapin käräjäoikeuden marraskuisesta ratkaisusta, jossa asiakirjat määrättiin julkisiksi.
Yleensä syyttäjän haastehakemus – eli syytteet ja niiden teonkuvaukset – sekä poliisin esitutkintamateriaali tulevat julkisiksi vasta oikeuskäsittelyn ensimmäisenä päivänä. Lapin käräjäoikeuden on määrä aloittaa tapauksen käsittely valmisteluistunnolla toukokuun puolivälissä.
Asiakirjojen julkistamista halusi osa syytetyistä. He perustelivat vaatimustaan huhtikuun kuntavaaleilla, joissa jotkut syytetyistä on ehdolla.
– Jos aineisto julkistetaan myöhemmin, oli mahdollista, että syytteistä liikkuu vaalien aikana virheellisiä tietoja ja huhuja. Aikaisemmalla julkistamisella voidaan siten välttää kunnallisvaaliehdokkaille mahdollisista vääristä huhuista aiheutuva vahinko. Koska vaaleissa äänestävien henkilöiden tuli saada oikeat tiedot ehdokkaiden taustoista, aineiston julkistamiselle oli myös painava syy, he sanoivat.
Asiakirjojen julkistamista vastustaneen syyttäjän mukaan kuntavaalit eivät ole sellainen laissa tarkoitettu painava syy, jonka perusteella asiakirjojen julkiseksi tuloa voitaisiin aikaistaa. Syyttäjä sanoi julkistamisen johtavan siihen, että oikeudenkäyntiä käydään etukäteen lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa, mistä koituu huomattavaa haittaa jutun ajamiselle käräjäoikeudessa.
Mäkinen kertoi aiemmin saaneensa osansa huonosta kohtelusta
Osa syytetyistä oli syytettynä myös toisessa Kittilän kunnan päätöksentekoa koskevassa virkarikosoikeudenkäynnissä.
Aiempi virkarikosjuttu koskee kunnanjohtaja Anna Mäkelälle annettuja potkuja ja peruutettua tutkintapyyntöä vuonna 2014. Tuolloin kunnanjohtajana toiminut Mäkelä teki tutkintapyynnön Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta. Kuntapäättäjät peruivat tutkintapyynnön ja antoivat Mäkelälle potkut.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on todennut potkut laittomiksi. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, ettei irtisanominen ollut rikosoikeudellisesti lainvastainen, ja hylkäsi kaikki syytteet. Rovaniemen hovin on määrä antaa ratkaisu asiasta myöhemmin tänä vuonna.
Sittemmin eläkkeelle jäänyt hallintojohtaja Mäkinen kertoi käräjäoikeudessa vihamielisistä kokouksista ja uhkailusta, jossa kunnanjohtaja Mäkelän lähtöä väläytettiin jo lähes vuosi ennen potkuja. Mäkinen sanoi myös saaneensa itse osansa huonosta kohtelusta.
Mäkinen jätti aikanaan esittelijänä eriävän mielipiteensä kokouksessa, jossa Kittilän kunnanhallitus teki päätöksen peruuttaa Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta tehty tutkintapyyntö. Hänen mukaansa päätöksenteko ei mennyt joulukuussa 2013 pidetyssä kokouksessa minkään lain mukaan ja ilmapiiri oli vihamielinen.