EU:n langettamat ihmisoikeuspakotteet nostattivat kipakan reaktion Kiinalta – EU pyrkii pakottreilla puuttumaan uiguurivähemmistön kohteluun.

EU:n pakotteet sisältävät mm. varojen äädyttämisiä. Uiguurivähemmistön puolesta on osoitettu mieltä muun muassa Helsingissä kesällä 2009. TIMO JAAKONAHO / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

EU:n ulkoministerit vahvistivat maanantaina pakotteiden langettamisen neljälle kiinalaisviranomaiselle uiguurien kaltoinkohtelusta, mihin Kiina vastasi lähes välittömästi räiskäyttämällä tukun omia pakotteitaan eurooppalaisille poliitikoille ja tutkijoille.

Kymmenen henkilön lisäksi Kiinan pakotelistalle päätyivät EU:n neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, EU-parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta, Kiina-tutkimukseen keskittyvä saksalainen Mercator-instituutti (Merics) sekä tanskalainen Alliance of Democracies -säätiö.

Kiinan asettamat pakotteet sisältävät muun muassa matkustuskieltoja.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) laskee, että Kiinan pakotteiden kohteina olevissa ryhmissä toimii ainakin kolme suomalaista.

Haavisto huomauttaa, että EU:n asettamat pakotteet perustuvat todistettuihin ihmisoikeusloukkauksiin. EU:n pakotteiden kohteina olevilla kiinalaisilla on suora yhteys Kiinan länsiosassa Xinjiangissa tapahtuneeseen uiguurivähemmistön sortoon.

– Kiinan sanktiot ovat toisentyyppisiä, ne kohdistuvat poliittisiin toimijoihin. Tämä havainto tässä ainakin tehtiin, mutta nyt on liian aikaista spekuloida, millä tavalla tällaiseen tilanteeseen reagoidaan, Haavisto pohti EU:n seuraavia askelia.

Hautala: Henkilöpakotteet herättävät voimakkaan reaktion

Kiinan pakotteiden kohteena olevassa ihmisoikeuksien alivaliokunnassa istuva europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) korostaa, että autoritaarisilla valtioilla on tapana pyrkiä esittämään vastapakotteet ikään kuin symmetrisinä toimina, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa ole.

EU:n pakotteilla on pitävät juridiset perusteet, kun taas Kiinan pakotteiden perusteet ovat pitkälti hämärän peitossa.

Hautala kertoo päätyneensä aiemmin vastaavan kaltaisessa tilanteessa Venäjän mustalle listalle.

– Aivan ilmeisesti henkilöpakotteet ovat keino, joka puree sillä tavalla, että kohdevaltio kokee asiakseen reagoida voimakkaasti. Tietysti toivoisi, että tämä saisi aikaan jotain edes pieniä muutoksia, Hautala kommentoi STT:lle.

Hautalan mukaan on hyvä, että EU käyttää ihmisoikeuspakotemenettelyään ja ottaa kantaa uiguurien kohteluun.

– Tietenkin on huomionarvoista, että ensimmäistä kertaa EU ottaa näin vahvasti kantaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen.

EU-parlamentin puheenjohtaja David Sassoli kommentoi Twitterissä , että Kiinalle on luvassa seurauksia.

Hautala arvioi, että Kiinan asettamat pakotteet eivät ainakaan helpota EU:n ja Kiinan välisen investointisopimuksen ratifiointia EU-parlamentissa. Viime vuonna valmiiksi neuvoteltu sopimus tarvitsee parlamentin hyväksynnän.

Kiinan toimia Xinjiangissa verrattu kansanmurhaan

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin miljoona uiguuria ja muita pääosin muslimivähemmistöihin kuuluvia on vangittu Kiinan länsiosassa Xinjiangissa leireille, joissa teetetään pakkotyötä ja joissa naisia on steriloitu. Kiina on tiukasti kiistänyt syytökset uiguurien pakkotyöstä.

Esimerkiksi Yhdysvallat on määritellyt Kiinan toimet uiguurialueella kansanmurhaa vastaaviksi.

EU:n pakotepäätöksen jälkeen omista Kiinan-vastaisista pakotteistaan kertoivat maanantaina myös Britannia, Yhdysvallat ja Kanada.

EU:n pakotelistalle sisältyi muitakin ihmisoikeusrikkomuksia kuin Kiinan toimet Xinjiangissa. Listalla on nimiä Venäjällä, Pohjois-Koreassa, Eritreassa, Etelä-Sudanissa ja Libyassa tapahtuneiden rikkomusten vuoksi. EU:n pakotteet sisältävät matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä.

Myanmarin sotilasjohdolle pakotteita

EU-ulkoministerit vahvistivat kokouksessaan myös pakotteet Myanmarin sotilasjunttaa vastaan vallankaappauksen vuoksi. Myanmar-pakotelistalla on 11 ihmistä, joista suurin osa on maan korkea-arvoisia sotilasjohtajia. Lisäksi mukana on vaalikomitean puheenjohtaja, joka osallistui viime vuoden vaalituloksen mitätöimiseen.

Myanmarissa on osoitettu mieltä helmikuun alusta lähtien, jolloin sotilaat syrjäyttivät maan johtajan Aung San Suu Kyin. Turvallisuusjoukot ovat ampuneet vallankaappausta vastustavia mielenosoittajia kovilla ammuksilla ja kumiluodeilla sekä käyttäneet kyynelkaasua.

EU on myös jäädyttänyt Myanmarin hallinnolle suunnatun taloudellisen avun.

--------

Lähteenä myös AFP.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut