Professorit kritisoivat rokotusjärjestyksen muuttamisen hitautta: "Vatvominen vähentää vaikutusta" – THL kiistää politikoinnin

Lausuntoaikaa rokotusjärjestyksestä on 13. huhtikuuta asti. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Susanna Jääskeläinen, Viivi Salminen, Ilkka Hemmilä / STT

Virusopin professorit Turun ja Helsingin yliopistoista kritisoivat hallitusta viivästelystä koronarokotusten alueellisessa painottamisessa. STT:n haastattelemat professorit pelkäävät hidastelun syövän alueellisen painotuksen vaikutusta.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitää alueellista jakoa oikeudenmukaisena siitä näkökulmasta, että se vähentää sairastumis- ja kuolinriskiä. Hänen mukaansa siitä on hyötyä koko kansanterveydelle ja epidemian hallinnalle koko maassa.

– On arveltu, että tällä painotuksella voitaisiin ehkä noin neljäsosan verran vähentää sairaalakuormitusta, mutta vatvominen vähentää tätä vaikutusta, Vapalahti sanoo STT:lle.

Hallitus sopi keskiviikkona, että koronarokotteita voitaisiin kohdistaa alueellisesti pahimmille epidemia-alueille sen jälkeen, kun yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat on rokotettu. Mahdollinen muutos lähti torstaina kaksi viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Vasta tämän jälkeen hallitus voi antaa asetuksensa rokotusjärjestyksen muuttamisesta.

Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että jos rokotusten alueellinen painotus tulee voimaan, sillä ei ole välttämättä enää mitään merkitystä.

– Jotta sillä olisi ollut merkitystä, se olisi pitänyt saada voimaan heti, hän sanoo.

Julkusen mukaan sairastavuus ja sairaanhoidon kuormittavuus voi muuttua viikossa tai kuukaudessa paremmaksi. Julkusen mukaan alueellisella painotuksella ei välttämättä ole enää merkitystä myöhemmin myöskään siksi, että rokotuskattavuus nousee koko ajan.

– Olen optimistinen rokotusohjelman toimivuuden suhteen. Painotuksella ei sitten enää olisi myöhemmässä vaiheessa kauheasti merkitystä, hän sanoo.

Muistio: Enintään 650 000 annosta kohdennettaisiin

Koronarokotteiden alueellinen kohdentaminen hallituksen suunnitelmien mukaisesti koskisi enintään 650 000:ta rokoteannosta, arvioidaan asiaa koskevassa muistiossa. Tarkka määrä selviäisi kuitenkin vasta myöhemmin.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman muistion mukaan rokotejakelun alueellinen painotus tulisi suorittaa ensisijaisesti Astra Zenecan , Modernan ja jatkossa Janssenin kehittämien koronarokotteiden avulla.

Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen mukaan painotuksen mahdollistava muutos olisi voimassa toukokuun loppuun. Kyseisellä aikavälillä näiden rokotteiden arvioitu toimitusmäärä olisi lähes miljoona kappaletta, joista osa varattaisiin jo aloitettujen rokotusten toisiin annoksiin sekä jo annettujen rokotusaikojen toteuttamiseen.

Lisäksi esityksen mukaan riskiryhmien, koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden jälkeen muut rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin vanhimmista nuorimpiin. Rokotustahtia koetetaan parantaa sillä, että terveydenhuollon opiskelijat ja hammaslääkärit voisivat vastedes osallistua koronarokotteiden antamiseen.

Kokonaisuudessaan lausunnolle lähteneessä esityksessä on Julkusen mukaan otettu huomioon lääketieteelliset perusteet ja se on eettisesti kestävä.

– Mielestäni tämä ikäperusteinen järjestys kuulostaa ihan hyvältä, Julkunen sanoo.

Vapalahti puolestaan pitää hyvänä järjestelynä sitä, että painotuksessa huomioidaan kunkin hetken ajankohtainen epidemiatilanne.

– Epidemian mittaaminen kertoimilla huomioi mahdollisesti muuttuvan tilanteen. Jos epidemia yltyisi vaikka Länsi-Pohjassa, rokotteita ei olisi korvamerkitty vain yhdelle paikkakunnalle, hän sanoo.

Toimet eivät saa viedä viikkoja

Vapalahti kritisoi poliitikkojen päätöksentekonopeutta.

– On hyvä nähdä, että kriisi ei ole ohi eikä ole aikaa loputtomiin vatvoa välttämättömiä päätöksiä. Meidän tarvitsee vain katsoa muita Euroopan maita nähdäksemme, mitä voi olla edessä.

Hän muistuttaa, että jos Suomessa esiintyisi vain viimevuotisia viruskantoja, mitään isompaa epidemiaa ei enää olisikaan. Professorin mukaan virusmuunnoksia vastaan asetetut uudet rajoitukset ovat taittaneet epidemian kasvun, mutta tilanne ei ole vielä millään lailla hallinnassa.

– Rajoituksia valitettavasti edelleen tarvitaan ja niitä pitää olla varaa tulevaisuudessa tarvittaessa kiristää ilman, että siihen menee viikkoja.

THL kiistää politikoinnin

Vapalahti syyttää koronarokotteiden alueelliseen painottumiseen liittyvää keskustelua turhasta politisoitumisesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo, ettei tunnista rokotusjärjestyskysymyksessä "poliittista ulottuvuutta". Hän sanoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että asiaa on arvioitu hyvin monelta kantilta.

Puumalainen sanoi, että Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on arvioinut epidemiologista puolta ja THL:n rokotusten järjestämisestä, ohjaamisesta ja logistiikasta vastaavat asiantuntijat ovat arvioineet toteutettavuutta.

– Ja THL on omassa lausunnossaan tuonut esiin eri näkökohdat siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tähän liittyy ja millaisia lisäselvityksiä edelleen tarvitaan, Puumalainen avasi.

Puumalainen sanoi, että nyt odotetaan lausuntokierroksen johtopäätöksiä.

Samoilla linjoilla oli myös THL:n johtaja Mika Salminen.

– Vahvistaisin tuon, että THL ei tee tällaisilla asioilla politiikkaa. Näitä arvioidaan ihan objektiivisin kriteerein, johon liittyy sitten myös tämä toteutettavuus.

Salminen sanoi, että realiteetit toteuttamisessa täytyy ottaa huomioon.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut