"Ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa ja lähialueilla on jälleen kylmän sodan tasolla" – Puolustusvoimat julkisti sotilastiedustelun julkisen katsauksen

Suomen sotilastiedustelun ensimmäinen julkinen katsaus on julkistettu. / Puolustusvoimat Handout / Puolustusvoimat / LEHTIKUVA

Markus Heikkilä / STT

Suomen sotilastiedustelun ensimmäinen julkinen katsaus julkistettiin torstaina. Katsauksesta käy muun muassa ilmi, että sotilaalliset toiminnat, kuten sotaharjoitukset sekä strategisten pommikoneiden lennot ja merivoimien yksiköiden purjehdukset, jatkuivat Suomen lähialueilla viime vuonna aktiivisina koronaviruspandemiasta huolimatta.

Sekä Yhdysvallat että Venäjä pyrkivät harjoitustoiminnassaan entistä vahvemmin yllätyksellisyyteen, mikä vaikeuttaa toiminnan ennakointia.

Samoin ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat jatkaneet aktiivista toimintaansa Suomessa. Pandemian aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin jossain määrin vaikeuttaneet niiden työskentelyä kentällä. Tietoverkoissa toiminta on ollut sitäkin aktiivisempaa.

– Ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa ja lähialueilla on jälleen kylmän sodan tasolla, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Juha Vauhkonen kirjoittaa katsauksessa.

Hänen mukaansa kiihtyvä suurvaltakilpailu heijastuu myös Suomen turvallisuusympäristöön.

– Tämä on osaltaan luonut tarvetta parantaa kansallista tiedustelukykyämme uhkien ennakoivaksi tunnistamiseksi ja päätöksenteon perustaksi, Vauhkonen toteaa.

Varustelua arktisella alueella ja Itämerellä

Katsauksen mukaan Venäjä kehittää sotilaallisia suorituskykyjään sekä asevoimiensa valmiutta säännöllisin ja monipuolisin harjoituksin. Maa- ja meriharjoituksia Venäjä piti esimerkiksi Itämerellä ja arktisella alueella.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman jääpeitteen hupenemisen myötä arktisella alueella avautuvat meriväylät ja mahdolliset uudet luonnonvaraesiintymät lisäävät alueen valtioiden välistä kilpailua resursseista ja vaikutusvallasta. Sekä Venäjän että länsimaiden sotilaallinen aktiivisuus pohjoisilla merialueilla on lisääntynyt. Kuluvan vuoden alussa Venäjä perusti alueelle viidennen sotilaspiirin. Pohjoinen laivasto on nyt virallisesti sotilaspiiri läntisen, eteläisen, keskisen ja itäisen sotilaspiirien rinnalla.

Itämeren alueen sotilasstrateginen merkityksen kasvu jatkui viime vuonna, katsauksessa todetaan. Etenkin Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueille entistä suorituskykyisempiä ja teknologisesti kehittyneempiä asejärjestelmiä parantaen samalla joukkojensa valmiutta ja kykyä keskittää lisäjoukkoja alueelle. Myös alueen Nato-maissa on tapahtunut vastaavaa kehitystä, mutta selvästi hitaammin.

Katsauksessa todetaan, että lisääntynyt poliittinen vastakkainasettelu ilmenee valtioiden tai liittoumien valmiutena käyttää asevoimia toisen valtion alueella, ja että voimapolitiikan paluu on lisännyt jännitteitä Euroopassa. Vaikka asevoimien suora käyttö ei ole ulkopolitiikan tekemisen ensisijainen väline, siihen kuitenkin varaudutaan, ja asevoimilla on tärkeä rooli osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Teknologia haastaa sotilastiedustelun

Teknologian kehitys tuo haasteita myös sotilastiedusteluun. Katsauksessa todetaan, että yhteiskuntien riippuvuus informaatioteknologioista on tehnyt niistä monin paikoin haavoittuvia. Esimerkiksi nostetaan Yhdysvalloissa viime joulukuussa julki tullut tietomurto- ja vakoilutapaus, joka suuntautui etenkin valtionhallintoon.

Katsauksen mukaan avaruutta hyödyntävä kansallisten intressien tavoittelu ja kyberavaruutta hyödyntävien sotilaallisten ja rikollisten sovellusten kehitys joudutaan aiempaa enemmän ottamaan huomioon Suomen turvallisuusympäristön kehityksen arvioinnissa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen toteaa katsauksessa, että laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoima on lisääntynyt teknologian kehittyessä ja valtioiden järjestelmien keskinäisriippuvuuden kasvaessa. Konfliktit voivat käynnistyä ilman perinteistä sotilaallista voimankäyttöä.

Naapurimaissa on julkaistu tiedusteluraportteja jo vuosia

Julkinen sotilastiedustelukatsaus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

– Vaikka nyt julkaistu katsaus ei ole yksityiskohtainen kuvaus menneen vuoden toiminnasta, toivotaan sen antavan lukijoille oikea kuva sotilastiedustelun toiminnasta ja siitä, millainen rooli sotilastiedustelulla on kansallisen turvallisuuden takaajana, Vauhkonen sanoo Puolustusvoimien tiedotteessa.

Joulukuussa STT:n haastattelussa Vauhkonen kertoi, että katsauksen haaste on se, miten kertoa salaisista asioista julkisesti.

Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Virossa sotilastiedustelu on raportoinut työstään julkisuudessa jo vuosia. Suomessa suojelupoliisi on julkaissut vuosikertomuksia vuodesta 1995.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut