Elpymispaketti ei tutkijan mukaan avaa EU:lle automaattista piikkiä järjestelyn toistamiseen – uuteen pakettiin tarvittaisiin kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen pitää olennaisena komission esiin tuomaa huomiota siitä, että jos vastaavanlaista yhteisvelkaan perustuvaa järjestelyä käytettäisiin jatkossa, niin siihen pitäisi yhdistää myös EU:n omien tulonlähteiden uudistaminen. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Kysymys Euroopan unionin elpymispaketin ainutkertaisuudesta on noussut jälleen pinnalle, kun Suomessa eduskunta keskustelee elpymispakettiin liittyvästä omien varojen päätöksestä.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tviittasi keskustelun alla suomeksi vakuuttelun siitä, että elpymispaketti on kertaluonteinen ja tiukasti ajallisesti rajattu.

Hämmennystä oli aiheuttanut Dombrovskisin eilinen kommentti Euroopan parlamentin valiokuntien kuulemisessa, kun hän toi esiin, että elpymisvälineen menestyksekkään soveltamisen kautta voi avautua tilaa keskustelulle pysyvämmästä, samankaltaisesta välineestä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen sanoo, että elpymispaketin hyväksyminen ei avaa Euroopan komissiolle mitään uutta oikeutta siihen, että samanlainen järjestely voitaisiin tulevaisuudessa viedä läpi ikään kuin automaattisesti.

Jos samankaltainen järjestely haluttaisiin tehdä uudelleen, se vaatisi uudestaan jokaisen jäsenmaan hyväksynnän.

– Ei ole etukäteen järkevää rajata pois vaihtoehtoja poliittisen kuvittelukyvyn piiristä, vaan kun isoja haasteita on tulossa, niin ne täytyy ratkaista jollain tavalla. Suomenkin olisi hyvä olla siinä keskustelussa mukana, Miettinen pohtii.

EU etsii uusia tulonlähteitä

Miettinen pitää olennaisena komission esiin tuomaa huomiota siitä, että jos vastaavanlaista yhteisvelkaan perustuvaa järjestelyä käytettäisiin jatkossa, niin siihen pitäisi yhdistää myös EU:n omien tulonlähteiden uudistaminen.

Elpymispaketin yhteydessä on jo sovittu, että EU voisi kerätä tulevaisuudessa uusia omia varoja lainan takaisinmaksua varten. Uusia tulonlähteitä EU:lle on kaavailtu esimerkiksi päästökaupasta ja mahdollisesta digimaksusta.

Miettinen pitää merkittävimpänä päästökauppajärjestelmän uudistamista. Nykyisin siitä saatavat tulot menevät kansallisiin budjetteihin, mutta harkinnassa on, voitaisiinko päästökaupalla rahoittaa myös EU-tason investointeja.

Vaihtoehtona hallitusten välinen sopimus

Eduskunta äänestää elpymispaketin hyväksymisestä huomenna. Mitä tapahtuu, jos Suomi tässä vaiheessa hylkää paketin?

Miettisen mukaan merkittävin seuraus olisi se, että paketti ei voisi toteutua nykyisessä muodossaan, koska se perustuu yhteiselle lainalle, jonka komissio ottaa jäsenmaiden puolesta.

– Paketti pitäisi järjestää jollain hyvin toisenlaisella tavalla, jossa tätä lainanottoa ei järjestettäisi ollenkaan komission toimesta, Miettinen sanoo.

Virallista varasuunnitelmaa elpymispaketin kaatumiselle ei ole EU:ssa, mutta kokonaisuus on ollut vastatuulessa aiemminkin. Viime vuoden lopulla EU-maiden välillä käytiin asiasta tiukkaa vääntöä, kun Puola ja Unkari eivät ensin suostuneet antamaan hyväksyntäänsä EU:n rahoituskokonaisuudelle, johon sisältyy elpymispaketin lisäksi monivuotinen budjetti.

Miettinen muistuttaa, että loppuvuodesta julkisuudessa pyöriteltiin ajatusta siitä, että elpymispaketti toteutettaisiin kokonaan ilman Puolaa ja Unkaria eräänlaisena hallitusten välisenä sopimuksena.

Kelkkaa yritetään kääntää eurokriisin ajoista

Muut jäsenmaat voisivat siis löytää vaihtoehtoisen ratkaisun elpymispaketin toteuttamiseksi, jos Suomi päättäisi hylätä paketin.

– Se olisi merkittävä isku sekä tälle paketille että Suomen asemalle EU:ssa. Varmasti herättäisi paljon luottamuspulaa, ja Suomen olisi vaikeampi edistää muita tavoitteitaan EU:ssa, Miettinen summaa.

Hän vertaa tilannetta Euroopan vakausmekanismin luomiseen vuosina 2013 ja 2014, jolloin Britannia ei halunnut, että kriisirahastoa rakennetaan EU-instituutioiden sisään.

– Se jouduttiin rakentamaan hallitusten välisenä järjestelynä. Vaikea sanoa, oliko se iso kolaus luottamukselle vai ei, mutta nyt viime aikoina on ollut paljon yrityksiä kääntää kelkkaa toiseen suuntaan, eli on pyritty tuomaan eurokriisin aikana luotuja järjestelyjä takaisin EU-instituutioiden piiriin.

Hyväksyntä tarvitaan jokaiselta jäsenmaalta

Jos eduskunta hyväksyy omien varojen päätöksen, elpymispaketti on jälleen askeleen lähempänä toteutumistaan. Hyväksyntä vaaditaan jokaiselta 27 jäsenmaalta. Tähän mennessä hyväksymisprosessin on vienyt läpi 19 jäsenmaata.

Komission tavoitteena on ollut, että hyväksymiskierros tulisi valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Saadakseen elpymisrahat itselleen kunkin jäsenmaan on toimitettava komissiolle suunnitelmansa rahojen käyttökohteista.

Suomen suunnitelma on vielä kesken, ja valtiovarainministeriö on ilmoittanut, että se annetaan komissiolle tässä kuussa.

Komission Dombrovskis on arvioinut, että jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensimmäiset EU-elpymisvarat voisivat olla jäsenmaiden käytössä jo heinäkuussa.

Elpymispaketin koko jäämässä aiottua pienemmäksi

Miettisen mukaan on hyvä huomata, että elpymispaketin vaatiman lainan koko ei lopulta ole 750 miljardia euroa, vaan se voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Syynä on se, että kaikki jäsenmaat eivät halua ottaa elpymispaketin sisältämää lainamuotoista tukea.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain Italia ja Kreikka ovat ilmoittaneet käyttävänsä omaa lainaosuuttaan, mikä tarkoittaa, että komission lainanottovelvoite ei varmastikaan ole todellisuudessa lähellä sitä 750 miljardia euroa, Miettinen sanoo.

Moni EU-maa saa markkinoilta helposti ja edullisesti lainaa ominkin voimin, joten ne eivät tarvitse EU:n kautta tulevaa lainaa. Esimerkiksi Suomi ei ole aikonut käyttää elpymispaketin lainamuotoisia tukia.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus

Lisäkasvua ulkomailta – kansainvälistymisstrategia syntyi Keuken kanssa

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut