Katiska-jutussa tuomittu Niko Ranta-aho ensi viikolla käräjille uusista huumesyytteistä

Ranta-aho tuomittiin Katiska-jutussa 11 vuoden vankeuteen. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall, Jecaterina Mantsinen / STT

Syyttäjä on nostanut syytteet laajassa huumejutussa, jossa pääepäiltynä on Katiska-jutussa tuomittu Niko Ranta-aho. Asian käsittely alkaa ensi viikolla valmisteluistunnolla Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjän mukaan kokonaisuudessa on ollut 19 epäiltyä. Rikosnimikkeinä on muun muassa törkeä huumausainerikos, avunanto törkeään huumausainerikokseen ja törkeän ampuma-aserikoksen yritys.

Poliisin mukaan Ranta-aho organisoi kymmenientuhansien ekstaasitablettien ja huumausaineeksi luokiteltujen lääketablettien salakuljetuksen Espanjasta ja Slovakiasta. Tulli ja poliisi saivat tabletit takavarikoitua.

Lisäksi poliisi epäilee, että rikollisryhmä pyrki salakuljettamaan Suomeen marihuanaa, ekstaasia, kokaiinia sekä 50–100 litraa amfetamiiniöljyä, josta piti valmistaa ainakin 150 kiloa puhdasta amfetamiinia. Poliisin mukaan rikokset jäivät kuitenkin yrityksiksi, koska Ranta-aho otettiin kiinni Espanjassa tammikuussa.

Uudet rikosepäilyt sijoittuvat aikaan, jolloin Katiska-juttu oli vielä kesken Helsingin käräjillä, mutta Ranta-aho vapaalla jalalla. Ranta-aho istui Katiskan takia tutkintavankeudessa lähes vuoden, mutta pääsi vapaaksi viime vuoden kesäkuussa.

Käräjäoikeus antoi tuomion Suomen suurimpiin huumejuttuihin kuuluvasta Katiskasta viime kuussa. Ranta-aho tuomittiin 11 vuoden vankeuteen.

Miksi Ranta-aho päästettiin vapaaksi ja matkustelemaan?

Monet ovat ihmetelleet, miksi Ranta-aho päästettiin vapaaksi kesken yhden Suomen suurimmista huumerikosoikeudenkäynneistä, jossa hän oli toinen pääsyytetyistä. Häntä ei asetettu myöskään matkustuskieltoon.

Helsingin käräjäoikeus perusteli vapauttamista sillä, että Ranta-ahon raskaimmat rikossyytteet oli ehditty käsitellä eikä sotkemisvaaraa enää ollut. Sotkemis- tai vaikeuttamisvaaralla tarkoitetaan sitä, että epäilty vaikeuttaa asian selvittämistä esimerkiksi hävittämällä todistusaineistoa.

Muutamaa kuukautta ennen vapauttamistaan Ranta-aho oli yllättäen tunnustanut suurimman osan syytteistään sekä johdattanut poliisit suurelle huumekätkölle. Häntä ei myöskään ollut aiemmin tuomittu vastaavanlaisista rikoksista.

Vapautuessaan Ranta-aho oli istunut tutkintavankeudessa lähes 340 päivää, kun viime vuonna keskimääräinen tutkintavankeuden kesto oli 3,4 kuukautta. Suomessa tutkintavankeudelle ei määritellä enimmäispituutta, mutta ketään ei voi pitää määrättömän pitkään vangittuna. Vangitulla on oikeus saattaa asiansa käräjäoikeuden tutkittavaksi kahden viikon välein.

– Tutkintavankeudelle ei ole määrätty enimmäispituutta, mutta käräjäoikeuden pitää tutkia jokaisessa käsittelyssä vangittuna pitämisen tai jonkin muun pakkokeinon kohtuuttomuus, kertoo Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomari Hanna Liippo.

Kohtuuttomuuden arviointi korostuu pidemmissä tutkintavankeuksissa

Mediatuomarina toimiva Liippo kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä ota kantaa Ranta-ahon tapaukseen. Hän kertoo, että mitä pidemmäksi tutkintavankeus venyy, sitä korostetummin tuomioistuimen pitää ottaa huomioon vangittuna pitämisen kohtuuttomuus. Monimutkaisemmissa rikosasioissa asian etenemiseen esitutkinnasta syyteharkintaan ja siitä käräjille ja tuomioon voi viedä useita vuosia.

Vaikeuttamisvaaran lisäksi tutkintavankeuden edellytyksiä voivat olla jatkamis- ja karttamisvaara.

– Jatkamisvaaralla tarkoitetaan sitä, että epäilty saattaa jatkaa samaa rikollista toimintaa. Tämä tulee kyseeseen usein huumausainerikollisuudessa, missä epäillyllä voi olla esimerkiksi velkoja, joista tulee tarve jatkaa toimintaa. Karttamisvaara tarkoittaa sitä, että epäilty voi esimerkiksi paeta maasta tai muuten kadota poliisin ulottumattomiin, Liippo kertoo.

Vaarojen kannalta tilanne on erilainen esimerkiksi esitutkinnan aikana ja sitten, kun asia on jo edennyt käräjäkäsittelyyn.

– Kun asia on jo oikeudessa käsittelyssä, siinä ei oikeastaan enää voi olla samanlaista vaikeuttamisvaaraa. Pitää olla muita edellytyksiä pitää joku kiinni. Jatkamisvaarakin on vähän hankala siitä, että käsiteltävää tekoa ei oikein enää voi jatkaa, koska sille on syytteessä määritelty jokin rajattu tekoaika. Sen pitäisi sitten olla jotain muuta rikollista toimintaa, mitä voitaisiin epäillä henkilön jatkavan, Liippo sanoo.

– Esimerkiksi huumausainerikollisuudessa jatkamisvaara voi laajentua niin, että ajatellaan, miten samantyyppinen toiminta voisi jatkua. Mutta se on vähän löyhä peruste, enkä muista, että itselleni tällaisia vaatimuksia olisi tullut vastaan.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut