Niko Ranta-aho istuu taas syytetyn penkkiin – Katiska 2:n pääkäsittely alkaa käräjäoikeudessa

Pääsyytetty on Niko Ranta-aho, joka tuomittiin viime kuussa ensimmäisestä Katiska-huumevyyhdestä 11 vuoden vankeusrangaistukseen. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään pääkäsittely niin kutsutussa Katiska 2 -huumejutussa.

Pääsyytetty on Niko Ranta-aho, joka tuomittiin viime kuussa ensimmäisestä Katiska-huumevyyhdestä 11 vuoden vankeusrangaistukseen. Tuomio ei ole lainvoimainen. Nyt käsiteltävänä oleviin rikoksiin Ranta-ahon epäillään syyllistyneen sen jälkeen, kun hän kesken Katiska-oikeudenkäynnin pääsi vapaaksi tutkintavankeudesta viime vuonna.

Syyttäjä vaatii Ranta-aholle poikkeuksellista rangaistusta, eli uutta 13 vuoden tuomiota aiemmin tuomitun 11 vuoden päälle. Tällaista yli 20 vuoden huumerikostuomiota ei ole Suomessa koskaan langetettu.

Syyttäjä: Ranta-aho johti järjestäytynyttä rikollisryhmää

Ranta-ahoa syytetään neljästä törkeästä huumausainerikoksesta. Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle hän kiistää kaikki syytteet.

Syyttäjän haastehakemus, syytettyjen vastaukset sekä keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaali tulivat julki jo valmisteluistunnossa viime viikolla. Jutussa on yhteensä 15 syytettyä, joista osa tuomittiin Ranta-ahon tavoin jo ensimmäisessä Katiska-huumevyyhdissä. Ranta-ahon lisäksi syytetyistä kolmelle vaaditaan 13 vuoden vankeutta, muille lyhyempiä rangaistuksia.

Syytteiden mukaan Ranta-aho johti Espanjasta käsin rikollisryhmää, joka oli järjestäytynyt erityisesti huumausainerikosten laajamittaista tekemistä varten. Rikokset olivat suunnitelmallisia, ja niissä tavoiteltiin huomattavaa taloudellista hyötyä, syyttäjä sanoi haastehakemuksessaan.

Käsittelypäiviä on varattu ainakin 12, ja oikeudenkäynnin on määrä päättyä ennen juhannusta.

Katiska 1:een liittyneet pakkokeinot herättivät uudet epäilyt

Esitutkintamateriaalissa valotetaan sitä, miten uusi tutkinta sai alkunsa. Sen mukaan Ranta-ahoon oli viime kesäkuisen vapautumisen jälkeen kohdistettu salaisia pakkokeinoja, joilla yritettiin jäljittää Katiska-vyyhdin yhden haaran rikoshyötyä. Pakkokeinojen myötä tuli ilmi seikkoja, joiden perusteella Ranta-ahon epäiltiin jatkavan huumeiden maahantuontia ja levittämistä.

KRP:n mukaan Ranta-aho ja useat muut epäillyt käyttivät kommunikoimiseen salattua ja rikollisten suosimaa SkyEcc-viestisovellusta. Keskustelujen perusteella poliisi alkoi epäillä suurien huumemäärien salakuljetusta.

Ranta-ahon puolustus: Keskustelut olivat täyttä fantasiointia

Esitutkinnassa Ranta-aho ja muut raskaimmista rikoksista epäillyt olivat enimmäkseen vaitonaisia. Ranta-aho ei halunnut kertoa omaa käsitystään asioista ollenkaan, vaan vastasi kaikkiin kysymyksiin "Käytän oikeuttani olla kommentoimatta".

Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle Ranta-aho kiistää syytteet sekä sen, että hän olisi johtanut järjestäytyneen ryhmän toimintaa. Vastauksen mukaan laite-etsinnöissä löytyneet keskustelut ovat pelkkiä keskusteluja, jotka eivät ole miltään osin edenneet yrityksen tai edes valmistelun tasolle.

– Keskustelut ovat jääneet täydeksi fantasiaksi, eikä niillä ole ollut todellisuuspohjaa tai vastinetta reaalimaailmassa. Keskustelut ovat täyttä fantasiointia ja yhdenlainen illanviettotapa, vastauksessa sanotaan.

Aiemmassa Katiska-oikeudenkäynnissä Ranta-aho tunnusti yllättäen melkein kaikki syytteet, kun juttua oli istuttu käräjillä pari kuukautta. Lisäksi Ranta-aho johdatti poliisit isolle maastokätkölle. Tunnustuksensa takia hän sai hieman lievemmän tuomion kuin toisena päätekijänä tuomittu liivijengi Cannonballin ex-johtaja Janne Tranberg, joka tuomittiin 13 vuoden vankeuteen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut