Operatiivisten joukkojen käyttöön nostettujen iskuvalmiiden ydinaseiden määrä maailmassa nousi, kertoo rauhantutkimuslaitos

Ydinkärjistä noin 2 000 oli heti valmiina käyttöön. Lähes kaikki iskuvalmiudessa olevat ydinkärjet kuuluivat Yhdysvalloille tai Venäjälle. AFP / LEHTIKUVA

Hannu Aaltonen / STT

Vaikka ydinkärkien määrä maailmassa on vähentynyt, operatiivisten joukkojen käytössä olevien ydinaseiden määrä on kasvanut, kertoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin vuosiraportti.

Siprin mukaan maailman yhdeksällä ydinasevaltiolla oli kuluvan vuoden alussa käytössään arviolta 13 080 ydinkärkeä, kun vastaava määrä vuotta aikaisemmin oli 13 400. Sen sijaan operatiivisten joukkojen käytössä olevien ydinkärkien määrä nousi. Kun tällaisia ydinkärkiä oli viime vuoden alussa 3 720, oli määrä nyt 3 825.

Ydinkärjistä noin 2 000 oli heti valmiina käyttöön. Lähes kaikki iskuvalmiudessa olevat ydinkärjet kuuluivat Yhdysvalloille tai Venäjälle.

– Tämä on huolestuttava merkki siitä, että vähentämiseen pyrkivä kehitys. joka on ollut vallalla kylmän sodan päättymisestä lähtien, on nyt pysähtynyt, sanoi tutkimuksen johtaviin tekijöihin kuuluva Hans M. Kristensen Siprin tiedotteessa.

– Yhdysvaltain ja Venäjän helmikuussa aikaansaama Uusi Start -aserajoitussopimuksen viime hetken jatko oli helpotus. Sen sijaan näkymät uusien kahdenvälisten ydinasesopimusten tekemiseen suurvaltojen välillä näyttävät heikoilta, hän jatkoi.

Lohdun murusia asevarustelun keskellä

Yhdysvalloilla ja Venäjällä on käytössään 90 prosenttia maailman ydinaseista. Kumpikin on käynnistänyt laajoja ja kalliita ohjelmia, joiden tavoitteena on nykyisten ydinasejärjestelmien korvaaminen uudenaikaisemmilla.

– Sekä Yhdysvallat että Venäjä näyttävät panevan yhä enemmän painoa ydinaseille kansallisen turvallisuuden strategioissaan, Kristensen arveli.

Myös muut ydinasevallat ovat uudistamassa asejärjestelmiään tai ovat kertoneet aikovansa tehdä niin tulevaisuudessa.

Siprin johtajan Dan Smithin mukaan myös positiivista kehitystä tapahtui.

– Uusista konflikteista, asevarusteluun käytettävien menojen kasvusta ja maailmanlaajuisesta pandemiasta huolimatta ihmisten globaali turvallisuus ei viime vuonna jatkanut rapautumistaan.

– Lohdun murusemme tulevat siitä, että aseellisissa konflikteissa kuolleiden määrä väheni huomattavasti, ja toisin kuin edellisinä vuosina, kansainvälinen asekauppa ei kasvanut. Ja kansainvälisissä ilmastotoimissa saavutettiin huomattavaa, joskin vieläkin riittämätöntä edistystä kohti päämääriä, Smith luetteli.

Ydinasevaltioiksi lasketaan Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea.

Israel ei ole koskaan virallisesti sen paremmin myöntänyt kuin kieltänyt ydinaseidensa olemassaoloa, mutta maalla uskotaan yleisesti niitä olevan.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut