Useita nuoria on vielä vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa, vaikka oppivelvollisuuden pidentäminen astuu voimaan sunnuntaina. Elokuussa avautuu kuitenkin useita mahdollisuuksia opiskelupaikan löytämiseen.
Erityisasiantuntija Pirjo Karhu Opetushallituksesta toteaa, että kaikki hyväksytyt eivät ota opiskelupaikkaa vastaan, ja nyt valitsematta jäänyt voi tulla valituksi varasijalta vielä kesän aikana. Tämän lisäksi oppilaitokset voivat järjestää jatkuvia hakuja muun muassa täyttääkseen valtakunnallisissa hauissa vapaiksi jääneitä paikkoja.
– Lopullinen tilanne selviää vasta elokuun jälkeen, Karhu sanoo.
Jos perusopetuksen päättävä jää ilman opiskelupaikkaa, perusopetuksen opinto-ohjaajat antavat oppivelvolliselle tukea ja ohjausta koulutuspaikan löytämiseen kesän aikana. Jos oppivelvollinen on vielä tämän jälkeen ilman opiskelupaikkaa, vastuu ohjauksesta ja valvonnasta siirtyy nuoren asuinkunnalle.
Vajaat 1 500 nuorta on yhä Opetushallituksen mukaan vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa, kuten STT kertoi viime viikolla. Oppivelvollisuuden 18 vuoteen nostava laki on tulossa voimaan ensi kuun alusta.
Vielä kesäkuun puolivälissä Opetushallitus kertoi , että vajaat 3 000 perusopetuksen päättänyttä nuorta oli valtakunnallisissa hauissa jäänyt vaille paikkaa toisen asteen, nivelvaiheen tai valmentavaan koulutukseen.
Osa peruskoulun päättävistä jätti hakematta yhteishaussa
Kaikki perusopetuksen päättäneet eivät lainkaan hakeneet yhteishaussa. Opetushallituksella ei ole tiedossa hakematta jättäneiden tarkkaa lukumäärää ennen syyskuuta. Lukumäärän arvellaan kuitenkin olevan pieni.
– Perusopetuksen päättäneistä yksi prosentti eli noin 600 jättää hakematta yhteishaussa. Niin se on jo vuosia ollut, Karhu kertoo.
Uudistetussa laissa ei määritetä seuraamuksia nuorelle, jos tämä jää vaille koulutuspaikkaa. Sen sijaan nuoren huoltaja voidaan tuomita sakkoon, jos tämä laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista.
Oppivelvollisuutta pidentävä laki tulee voimaan ikäluokka kerrallaan. Velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen 9. luokalla (pääosin vuonna 2005 syntyneet).
Tästä perusopetuksen päättävästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyviä nuoria.
Valmistaviin koulutuksiin päätyvien määrää ei vielä tiedetä
Tänä vuonna haut ja valinnat toteutettiin ensimmäistä kertaa kaikissa valtakunnallisissa hauissa samassa aikataulussa. Oppivelvollisilla oli ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä.
– Oppivelvollisuuden laajentamisessa mielenkiintoinen alue ovat valmistavat koulutukset, kuinka moni niihin on hakeutunut ja moniko niihin hyväksytään, Karhu kertoo.
Valmistavilla koulutuksilla tarkoitetaan perusopetuksen lisäopetusta eli kymppiluokkaa ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa Valma-koulutusta.