Lääketutkimuksiin on Suomessa helppo löytää terveitä ja sairaita vapaaehtoisia

Lääketutkimus, jossa selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä tai lääkkeen käyttäytymistä ihmiselimistössä, vaatii Suomessa hyväksynnän Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta ja eettiseltä toimikunnalta. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Lääketutkimuksiin on Suomessa helppo löytää sekä terveitä että sairaita vapaaehtoisia. Terveitä vapaaehtoisia on ollut paljon mukana esimerkiksi rokotetutkimuksissa.

Suomalaiset ovat auttaneet mielellään myös niiden rokotteiden tutkimuksissa, jotka on kehitetty ensisijaisesti muille kuin suomalaisille, kertoo Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström.

– Tällaisia ovat esimerkiksi rotavirusrokotteet, jotka ovat elintärkeitä etenkin kehitysmaissa. Uskon, että koronapandemian aikana ihmiset ovat ymmärtäneet entistä paremmin rokotteiden merkityksen, Bengtström sanoo.

Monilla sairailla vapaaehtoisilla on Bengtströmin mukaan auttamisen halun lisäksi motiivina mahdollisuus saada toimiva lääke omaan sairauteen. Esimerkiksi syöpätutkimukseen osallistuvat syöpäpotilaat ovat usein kokeilleet kaikki olemassa olevat lääkkeet ennen tutkimukseen osallistumista.

Lääketutkimukseen osallistuminen nähdään myös mahdollisuutena saada oma sairaus tarkempaan seurantaan. Vaikka lääkkeestä ei olisi omalla kohdalla hyötyä, seurantakäyntejä on tiheästi.

Bengtströmin mukaan Suomessa tehdään erityisen paljon syöpätutkimuksia. Myös diabetekseen, astmaan, reumaan ja Alzheimerin tautiin liittyviä lääketutkimuksia on jatkuvasti käynnissä.

Naiset ovat yleisesti ottaen miehiä aktiivisempia osallistujia. Terveissä vapaaehtoisissa korostuvat opiskelijat.

– Tutkimukseen osallistuminen voi edellyttää, että tutkimuskeskuksissa pitää viettää pitkiäkin aikoja kerrallaan. Opiskelijat voivat hyödyntää nämä ajat lukemiseen.

Eniten lääketutkimuksia tehdään Bengtströmin mukaan yliopistosairaaloissa, mutta myös yksityisellä terveydenhuollolla ja keskussairaaloilla on merkittävä rooli. Rokotetutkimuksia tehdään esimerkiksi neuvoloissa ja Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla.

. Houkuttelu . on kiellettyä

Lääketutkimus, jossa selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä tai lääkkeen käyttäytymistä ihmiselimistössä, vaatii Suomessa hyväksynnän Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta ja eettiseltä toimikunnalta.

Lisäksi Suomessa tehdään lääketutkimuksia, joissa tutkitaan myyntiluvan jo saaneita lääkkeitä tavanomaisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ilman ylimääräisiä testauksia. Näihin riittää eettisen toimikunnan hyväksyntä, kertoo Fimean ylilääkäri Marita Kailajärvi.

Kailajärven mukaan Suomessa on tarkkaan säädelty myös se, miten vapaaehtoisia tutkittavia saa rekrytoida tutkimuksiin.

– Minkäänlaista houkuttelua rekrytointiin ei saa liittyä. Lääkärit voivat kertoa tutkimuksista potilailleen, minkä lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi eettisen toimikunnan hyväksymiä ilmoituksia, Kailajärvi kuvailee.

Bengtströmin mukaan vapaaehtoisille pitää kertoa tarkkaan muun muassa, millainen tutkimus on, mitä se tutkittavilta edellyttää sekä millaisia hyötyjä ja mahdollisia haittoja siitä voi olla. Tutkittaville pitää myös tehdä heti selväksi, että tutkimuksesta voi vetäytyä koska tahansa ilman, että tarvitsee kertoa syytä.

– Suomalainen mentaliteetti näkyy hyvin lääketutkimuksissa. Tutkimuksiin sitoudutaan pääsääntöisesti hyvin, ja jos tabletti pitää ottaa aamuisin, se lähes poikkeuksetta otetaan aamuisin, Bengtström summaa.

Tutkimukset ovat vähentyneet

Viime vuonna Fimealle tehtiin ilmoitus 123 uudesta lääketutkimuksesta. Näistä kaupallisia tutkimuksia oli 92 ja akateemisia tutkimuksia 31. Uusia lääketutkimuksia ilmoitettiin viime vuonna noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna, mikä johtunee ainakin osittain koronapandemiasta, ylilääkäri Kailajärvi kertoo.

– Eniten Suomessa tehdään syöpiin, infektioihin sekä hermoston sairauksiin liittyviä lääketutkimuksia.

Uusien lääketutkimusten lisäksi Suomessa oli viime vuonna meneillään noin 250 pidempään käynnissä ollutta lääketutkimusta. Lääketutkimukset jatkuvat usein useita vuosia.

Bengtströmin mukaan lääketutkimusten määrät ovat olleet Suomessa laskussa 2000-luvun alusta lähtien. Merkittävin syy tähän on se, että lääkäreillä ei ole riittävästi aikaa kliinisten lääketutkimusten tekemiseen.

– Tilannetta on helpottanut jonkin verran se, että uusia tutkimushoitajia on koulutettu paljon viime vuosina. Lääkäreillä ei ole millään aikaa huolehtia kaikista tutkimuskäynneistä ja lisäksi myös byrokratiasta. Tutkimushoitajat ovat suorastaan edellytys sille, että Suomessa saadaan tehtyä niin vaativia lääketutkimuksia kuin Suomessa on totuttu tekemään.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut