Toinen koronakesä on ollut monille nuorille raskas

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Itsetuhoinen käytös on yleistä pahoinvoivien nuorten keskuudessa. Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa noin joka kymmenes yhteydenotto koskee itsetuhoisuutta, kertoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana.

Hänen mukaansa takana on Sekasin-chatin kaikkien aikojen kiireisin heinäkuu: yhteydenottoja tuli lähes 12 000, joista keskusteluun johti vajaat 2 000.

– Vaikka yhteydenotot lisääntyivät, itsetuhoisuusteemoissa ei näkynyt kasvua, Raappana huomauttaa.

Heinäkuussa itsetuhoisuutta käsiteltiin noin 300 yhteydenotossa: selvästi suurin osa liittyi itsetuhoisiin ajatuksiin ja toisiksi suurin osa itsetuhoiseen käytökseen. Konkreettista itsemurhasuunnitelmaa käsiteltiin yhdeksässätoista ja akuuttia itsemurhayritystä viidessä yhteydenotossa.

Huonosti voivien olo on pahentunut entisestään

Koko kesä on Raappanan mukaan ollut Suomessa nuorille erityisen rankka. Chat-keskusteluissa on näkynyt vahvasti hoitotahojen kiinni oleminen ja sitä kautta avun tarpeen ja ahdistuksen lisääntyminen. Itsetuhoiset nuoret avautuvat chatissa usein myös masennuksesta tai ahdistuksesta.

Chattiin yhteyttä ottavista nuorista lähes 80 prosenttia on tyttöjä tai nuoria naisia.

– Ikärajamme on 12–29, ja eniten kohtaamme 15–25-vuotiaita, Raappana sanoo.

Korona-aikana Sekasin-chatissa on autettu Raappanan mukaan entistä useampia nuoria: ne nuoret, jotka ovat voineet jo aiemmin huonosti, ovat voineet korona-aikana entistä huonommin. Ne nuoret, jotka ovat olleet aiemmin yksinäisiä, ovat nyt entistä yksinäisempiä.

Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaavat Mieli Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-Lapsikylä.

Joka kymmenes on vahingoittanut itseään

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Mielenterveyshäiriöt ovat keskeinen itsetuhoisuudelle altistava tekijä, ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensimmäistä kertaa juuri nuoruudessa. THL:n tutkimusten perusteella noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä.

Noin joka kymmenes 13–18-vuotias nuori on vahingoittanut itseään tarkoituksella. Itsemurha-ajatuksia on jossakin vaiheessa elämäänsä noin 18 prosentilla nuorista. Itsemurhaa on yrittänyt 6 prosenttia nuorista.

Luvut perustuvat Partosen mukaan kansainväliseen meta-analyysiin, jossa on yhdessä osiossa ollut mukana myös suomalaistutkimus. Luvut eivät ole juurikaan muuttuneet tällä vuosituhannella.

– Suomalaisnuorten mielenterveyshäiriöt eivät ole merkittävästi yleistyneet 2000-luvulla. Sen sijaan vakavat masennus- tai ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet sosioekonomisesti huono-osaisissa perheissä asuvilla nuorilla, Partonen toteaa.

Itsetuhoisuuden taustalla olevat syyt ovat moninaisia. Ne voivat kytkeytyä esimerkiksi perheen sisäisiin ongelmiin, koulukiusaamiseen tai yksinäisyyteen.

Sekasin Kollektiivin Raappana kertoo, että usein taustalla on psyykkistä pahaa oloa, josta nuori ei löydä ulospääsyä ja johon hän etsii helpotusta. Nuori voi nähdä tilanteensa toivottomana. Joskus itsetuhoisuutta saattaa selittää jokin traumaattinen tapahtuma tai äkillinen kriisi.

Itsetuhoisuudesta kannattaa kysyä suoraan

Sekasin-chatin yhteydenottojen perusteella nuoret helposti kokevat, ettei itsetuhoisuudesta voi puhua aikuisten kanssa. Osa on yrittänyt, mutta esimerkiksi vanhempi ei ole välttämättä kestänyt keskustelua. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että nuori saisi tuotua näitä ajatuksia esille, huomauttaa Raappana.

– Aikuisten keskuudessa elää valitettavasti edelleen vahvana sellainen ajatus, että itsetuhoisuudesta kysyminen innostaa siihen tai lisää sen riskiä, mutta tiedetään, että näin ei ole. Itsetuhoisuudesta on turvallista kysyä ja hyvinkin suoraan.

Sekasin-chatissa asiasta saatetaan Raappanan mukaan kysyä näin: Oletko tehnyt itsellesi jotakin? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia, suunnitelmia tai välineitä itsesi satuttamiseen?

Kun nuori saa ja uskaltaa puhua asiasta, hän usein tuntee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi myös tällaisten ajatusten kanssa.

"Itsetuhoisuus kertoo aina jonkinlaisesta hädästä"

Moni nuori pyrkii salaamaan itsetuhoisuutensa. Osa nuorista ei kuitenkaan edes yritä piilotella asiaa. Raappanan mukaan aikuiset saattavat nähdä nuoren itsetuhoisuuden pelkkänä huomion hakemisena.

– Itse ajattelen sen niin, että jos kyse todella olisi huomion hakemisesta, olisi aikuisten viimeistään siinä vaiheessa annettava nuorelle hänen kaipaamaansa huomiota. Itsetuhoisuus kertoo aina jonkinlaisesta hädästä.

Raappana kannustaa vanhempia puuttumaan asiaan aina, kun he huomaavat nuorensa käytöksessä merkittäviä muutoksia. Kyse voi olla itsetuhoisuuden lisäksi myös jostakin muusta hädästä. Nuorelta voi kysyä, että miten hänellä menee, haluaako hän jutella tai tarvitseeko hän apua johonkin.

– Kysyminen osoittaa välittämistä.

Tärkeintä on, että nuori pääsee puhumaan ajatuksistaan ja olostaan – oli tilanne mikä tahansa. Apua voi hakea koulusta, perusterveydenhuollosta, nuorisotyöstä, verkkopalveluista tai esimerkiksi kriisipuhelimesta.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uusimaa

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut