Komission puheenjohtaja hahmottelee EU:n puolustuksen tiivistämistä: tilannetiedon jakoa jäsenmaiden kesken, vahvempia kykyjä kyberuhkiin vastaamiseen

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää Union tila -puhettaan. AFP / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Koronapandemiasta selviytyminen ja EU:n puolustuksen tiivistäminen nousivat vahvoiksi teemoiksi EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuotuisessa Unionin tila -puheessa.

Von der Leyen puhui painokkaasti puolustuksen kehittämisen tarpeesta. Hän näkee, että puolustusta on kehitettävä vakauden varmistamiseksi EU:n lähistöllä ja muilla alueilla.

– Euroopan ja muun maailman välillä on kapeita salmia, myrskyäviä meriä ja pitkiä maarajoja. Juuri maantieteellisten syiden takia Euroopassa tiedetään paremmin kuin missään, että jos muualla puhjennutta kriisiä ei ratkaista ajoissa, se siirtyy omalle alueelle, von der Leyen sanoi.

Nopeasti muuttuvat uhat luovat von der Leyenin mukaan tarpeen yhteiselle puolustukselle. Von der Leyen kutsui EU:ta ainutlaatuiseksi turvallisuustoimijaksi.

– Tulee tehtäviä, joissa Nato tai YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.

Puolustuksen tiivistämiseksi von der Leyen ehdottaa tilannetiedon nykyistä parempaa jakamista EU-maiden välillä. Tiedustelutiedon jakamiseksi EU voisi harkita yhteisen tilannetietokeskuksen perustamista.

Von der Leyenin mukaan EU:n tulisi myös pohtia puolustusjärjestelmien yhteentoimivuutta ja vahvistaa kyberuhkiin vastaamista.

Ensi vuoden alkupuoliskolla Ranskan EU-puheenjohtajakaudella on määrä järjestää puolustukseen keskittyvä EU-huippukokous, jossa EU-maiden johtajat pääsevät keskustelemaan lisää puolustuskysymyksistä.

"Rokottamattomien pandemia on vältettävä"

Unionin tila -puhetta pidetään vuoden tärkeimpänä EU-puheena. Puheensa alkupuolella von der Leyen keskittyi koronapandemiaan liittyviin kysymyksiin. Hän luetteli liudan EU:n onnistumisia kriisin ratkomisessa ja sai suosionosoituksia puhetta Strasbourgin täysistunnossa kuunnelleilta europarlamentaarikoilta.

Suurta itsekritiikkiä pandemiatoimista ei kuitenkaan kuultu, vaikka matkan varrella EU:ssa on kipuiltu esimerkiksi vapaan liikkuvuuden suhteen, kun pandemian leviämisen ehkäisemiseksi jäsenmaat sulkivat rajojaan, eikä koordinointi aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.

Von der Leyen sanoi, että koronarokotuksia on jatkettava maailmanlaajuisesti.

– Meidän on kaikin voimin pyrittävä estämään rokottamattomien pandemia, von der Leyen sanoi.

EU-komissio aikoo lahjoittaa 200 miljoonaa koronarokotetta lisää köyhemmille maille. Se on jo aiemmin sitoutunut lahjoittamaan 250 miljoonaa koronarokotetta.

Puheessaan von der Leyen korosti myös tuleviin pandemioihin ja terveysuhkiin varautumisen tärkeyttä.

Toive budjettisääntösovusta ennen vuotta 2023

EU-komissio aikoo lähiviikkoina käynnistää uudelleen EU:n budjettisääntöjen arvioinnin. Von der Leyenin mukaan on pohdittava, miten kriisi on muovannut EU-maiden talouksia.

– Esimerkkeinä velan kasvu, erilaiset vaikutukset eri aloihin tai uudet tavat tehdä työtä.

Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Pandemian vuoksi EU:n budjettisääntöjä on höllennetty, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista. Komissio on arvioinut, että sääntöihin palataan vasta vuonna 2023.

Von der Leyen toivoo, että yhteisymmärrys sääntöjen uudistamisesta saavutettaisiin hyvissä ajoin ennen vuotta 2023. Edessä ovatkin todennäköisesti tiivistahtiset neuvottelut.

Jäsenmailla on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen suhde EU:lla tulisi olla esimerkiksi velanottoon. Viime viikolla Suomi oli mukana yhtenä allekirjoittajana kahdeksan jäsenmaan kirjeessä , jossa vaadittiin EU-maita ottamaan yhteiseksi tavoitteeksi liiallisen velan vähentämisen.

Afganistanille lisää tukea

Von der Leyen nosti puheessaan odotetusti esiin Afganistanin tilanteen. Hän lupasi EU:n seisovan afganistanilaisten tukena ja lisäävän humanitaarista apua Afganistanille sadalla miljoonalla eurolla.

Von der Leyen korosti tarvetta ehkäistä valtavaa nälänhätää ja humanitaarista katastrofia.

Ulkosuhteista von der Leyen mainitsi myös Valko-Venäjän. Hän tuomitsi Valko-Venäjän tavan usuttaa ihmisiä kohti EU:ta ja luoda painetta Liettuan, Latvian ja Puolan rajoille.

– Sanotaan asia niin kuin se on: kyseessä on hybridihyökkäys Euroopan vakauden horjuttamiseksi, von der Leyen sanoi.

Von der Leyenin mukaan kyse ei ole yksittäistapauksesta.

– Vastaavaa on nähty myös muilla rajoilla. Ja nähdään vastakin. Siksi Schengen-asioissa on tarkoitus ottaa käyttöön uusia keinoja vastata tällaisiin hyökkäyksiin ja varmistaa yhtenäisyys ulkorajojemme suojaamisessa.

Komissio antoi viime vuonna ehdotuksensa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Von der Leyen totesi uudistuksen käsittelyn edenneen tuskallisen hitaasti sekä pyysi parlamenttia ja jäsenmaita nopeuttamaan asian käsittelyä.

EU aikoo torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Puheensa loppupuolella von der Leyen puhui yhteisistä arvoista ja vapaudesta. Hänen mukaansa yhteisten arvojen puolustamisessa on kyse myös vapaudesta.

– Vapaus tarkoittaa myös vapautta pelosta. Pandemian aikana tämä vapaus vietiin liian monilta naisilta. Tämä on ollut kauhistuttavaa aikaa niille, jotka eivät ole voineet piiloutua minnekään, päästä pakoon piinaajiltaan, von der Leyen sanoi.

Von der Leyenin mukaan komissio tekee vielä tämän vuoden aikana lakiesityksen, jolla torjuttaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Komissio aikoo myös esitellä tiedotusvälineiden vapautta koskevan lain, jolla von der Leyenin mukaan taattaisiin tiedotusvälineiden vapaus ja riippumattomuus.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut