Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, ilmenee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksestä. Samalla asuntojen koko on pienentynyt.
Kerrostaloyksiöitä rakennettiin vuonna 2020 kuusi kertaa niin paljon kuin vuonna 2005. Pienten asuntojen tuotanto on ollut sijoittajavetoista: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.
– Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus, todetaan ympäristöministeriön tiedotteessa.
Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana Suomessa on rakennettu noin 301 500 kerrostaloasuntoa ja noin 54 000 rivitaloasuntoa. Kerrostalotuotanto kasvoi voimakkaasti 2010-luvun lopulla. Kerrostalojen asuntomäärä taloa kohden sekä keskimääräinen kerrosluku ovat kasvaneet.
Saunat ovat vähentyneet
VTT:n selvityksen mukaan viime vuosina syvärunkoisiin kerrostaloihin on rakennettu runsaasti pieniä yksiöitä, joille tyypillistä ovat samanlaisina toistuvat pohjaratkaisut, yksipuoliset mahdollisuudet kalustaa ja ikkunoiden avautuminen vain yhteen suuntaan.
Asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entistä kaksiota vastaava pinta-ala on nykyisin usein jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt sekä kerros- että rivitaloissa.
Erillisten keittiöiden lisäksi myös saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista. Talokohtaiset saunat ovat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2010 alkaen.
Pienten asuntojen ongelmiin kuuluu muun muassa se, että vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.
Energiatehokkuus on parantunut
Asuntojen terveellisyys, turvallisuus ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Taustalla on VTT:n mukaan sekä viranomaisohjaus että tuotekehitys. Muutos näkyy esimerkiksi parempana sisäilmana ja äänieristyksenä.
Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmön talteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta.
Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt: bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelu on yleistynyt.
Edellinen VTT:n selvitys asuntotuotannon laadun kehityksestä toteutettiin tarkastelujaksolla 1990–2005 ja julkaistiin vuonna 2008.