Bensowin säätiön päiväkotiremontin lahjussyytteet kaatuivat käräjillä – oikeuden mukaan säätiön hallituksen olisi pitänyt hoitaa tehtävänsä myös kesälomalla

Bensowin lastenkotisäätiön lastenkoti Kauniaisissa. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Maria Rosvall / STT

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi perjantaina lahjussyytteet, jotka liittyivät Bensowin lastenkotisäätiön pieleen menneeseen päiväkotiremonttiin Kauniaisissa. Samalla oikeus katsoi, että kesälomilla ollut säätiön hallitus ei ollut hoitanut lakisääteisiä tehtäviään ja oli siten itse myötävaikuttanut sille mahdollisesti aiheutuneeseen vahinkoon ratkaisevalla tavalla.

Lahjuksen antamisesta syytettiin virolaisen rakennusyhtiön suomalaista omistajaa ja lahjuksen ottamisesta säätiön kiinteistövastaavana toiminutta miestä. Syyttäjän mukaan rakennusyhtiön omistaja antoi entuudestaan tuntemalleen kiinteistövastaavalle ainakin 54 000 euroa. Sen takia mies suositteli yhtiötä säätiön hallitukselle, joka valitsi sen kesäkuussa 2014 remontin päätoteuttajaksi ilman asianmukaista etukäteissuunnittelua ja kilpailutusta, syyttäjä sanoi.

Remontissa havaittiin useita virheitä, ja rakennusviranomainen keskeytti työt syksyllä 2014. Toinen yritys vei myöhemmin remontin loppuun.

Käräjäoikeus hylkäsi molempien miesten lahjussyytteet. Samalla se hylkäsi myös säätiön 108 000 euron korvausvaatimuksen lahjomisen aiheuttamasta vahingosta.

Kilpailuttaminen jäi ainakin kiireen takia

Asiassa oli pääosin kyse kesän 2014 tapahtumista. Virolaisyhtiö oli aiemmin korjannut ulkovarastoa säätiön kohteessa. Varastotiloissa epäiltiin mikrobiongelmaa ja selvityksissä paljastui, että se koski myös rakennuksia, joissa piti elokuun alussa alkaa päiväkotitoiminta, jonka järjestämisestä säätiö oli aiemmin voittanut kaupungin tarjouskilpailun.

Asiassa oli riidatonta, että rakennusyhtiön omistajan tililtä oli siirretty 54 000 euroa kiinteistövastaavan tilille useina tilisiirtoina. Kiinteistövastaavan mukaan kyseessä oli laina, jota hän tarvitsi ostamansa omakotitalon korjaamiseen.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei saatu näyttöä siitä, että rahat olisivat liittyneet yhtiön saamaan remonttisopimukseen. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi, että useat muut seikat vaikuttivat siihen, ettei säätiö kilpailuttanut tai tarkemmin suunnitellut urakkaa.

Päiväkotitoiminnan alkuun oli vain 1,5 kuukautta, kun hallitus teki sopimuksen yhtiön kanssa. Lisäksi korjausten edetessä paljastui uusia ongelmia, joista yhtiö teki kesän mittaan lisää tarjouksia, jotka hyväksyttiin.

Kiinteistövastaavan tuolloinen esimies kertoi oikeudessa, että kesäloman aikana piti tehdä nopeita päätöksiä ja töiden piti valmistua mahdollisimman pian. Siksi hallitus hänen mukaansa päätti, ettei urakoitsijaa vaihdeta toiseen.

– Kuten asiassa on edellä todettu, säätiössä oltiin tyytyväisiä yhtiön siihenastiseen työhön, (yhtiön omistaja) oli jo paikan päällä ja tunsi tilanteen, eikä aikaa ollut kilpailuttamiseen. Käräjäoikeudelle ei ole jäänyt varmuutta siitä, että rahat liittyisivät urakkaan, vaan pikemminkin maksut ovat liittyneet (syytettyjen) muihin asioihin, oikeus katsoi.

Kiinteistövastaava sanoi oikeudelle, ettei urakkaa kilpailutettu, koska säätiö ei halunnut ongelmia julkisuuteen. Kosteus- ja homeongelmien havaitsemisen jälkeen heinäkuussa yksi hallituksen jäsenistä laati salassapitosopimuksen, jolla pyrittiin estämään remonttia koskevien tietojen leviäminen työmaan ulkopuolisille tahoille. Asiassa erityistarkastuskertomuksen laatinut asiantuntija kertoi oikeudelle, että intressi salassapitosopimukseen tuli säätiöltä, joka "päätti salata sisäilmaongelmat, jottei joutuisi MOT-ohjelmaan".

Epäpätevä työntekijä jätettiin yksin

Oikeuden mukaan säätiö vaikutti itse omalla toiminnallaan ja ratkaisuillaan siihen, kuinka kalliiksi urakka lopulta tuli sekä siihen, miten se toteutettiin monine puutteineen.

Oikeuden mukaan vaikutti siltä, että heinäkuussa, kun säätiön hallituksen jäsenet lomailivat, syytetty työntekijä jätettiin käytännössä yksin huolehtimaan urakan etenemisestä, vaikka se ei kuulunut hänen työtehtäviinsä eikä hänellä ollut siihen koulutusta tai kokemusta. Näin tehtiin, vaikka oikeuden mukaan säätiön hallitus oli täysin tietoinen kosteus- ja homeongelmien laajuudesta ja korjaustarpeesta.

– Säätiölaki edellyttää, että säätiön hallitus huolehtii myös kesälomien aikana asianmukaisesta varojen käyttämisestä ja toiminnan organisoimisesta, tässä tapauksessa rakennusprojektin etenemisestä ja vastuista -- Säätiö vastaa siitä, jos sen hallintoa, varainkäyttöä ja valvontaa sekä organisointia ei ole järjestetty säätiölain mukaisesti. Tätä vastuuta ei voi säilyttää (syytetylle), oikeus katsoi.

Aiemmin säätiön hallitusta epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä remontin yhteydessä. Tuolloin syyttäjä päätyi kuitenkin jättämään syytteet nostamatta, koska hänen mukaansa ei ollut näyttöä siitä, että hallituksen jäsenet olisivat voineet etukäteen ennakoida rakennusyhtiön tekevän kelvotonta työtä.

Tuomio tuli törkeästä veropetoksesta

Vaikka lahjussyytteet hylättiin, kiinteistövastaavana toiminut mies tuomittiin kuitenkin törkeästä veropetoksesta. Käräjäoikeus katsoi, ettei tutulta rakennusliikkeen omistajalta saaduissa rahoissa ollut kyse lainasta, vaan enemminkin lahjasta tai muusta tulosta, joka on saajalleen veronalaista tuloa.

Mies oli jo maksanut rahoista yli 24 000 euroa veroja, mutta vasta sen jälkeen, kun Verohallinto oli antanut asiasta päätöksen. Näin ollen hänet tuomittiin törkeästä veropetoksesta puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut