Keskusta lupaa kaikkiin kuntiin lääkäripalveluja tarjoavan sote-aseman – puolue tavoittelee johtoasemaa aluevaltuustojen enemmistöön: "Lisäksi luotamme siihen, että edustajat eivät puolusta vain oman kunnan palveluita"

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei ole vielä päättänyt, tuleeko hän asettumaan ehdolle aluevaaleissa. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Aluevaalien lähtölaukaus kuultiin maanantaina, kun keskusta julkaisi vaaliohjelmansa. Siinä puolue linjaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asema.

Puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan asemien palvelutarjonta voi poiketa toisistaan. Hän asetti minimitasoksi, että jokaisessa kunnassa on oltava saatavilla lääkäripalveluita. Niiden mittakaava on hänen mukaansa kuitenkin alueellinen ja paikallinen ratkaisu.

– Kyllä me pidämme lääkäriin pääsyä perusteltuna hyvinvointiyhteiskunnan takuukokemuksena jokaiselle suomalaiselle, Saarikko sanoi.

Lisäksi hän arveli, että digitaalisuus tulee monin paikoin auttamaan palveluiden saamisessa.

– Uskomme, että nykyinen sairaalasta saatava palvelu olisi yhä vahvemmin osa aivan pienempienkin sote-asemien arkea, nyt kun teknologia sen mahdollistaa.

Saarikko määritteli, että vaaleissa linjataan keskittämisen ja lähipalveluiden välillä. Keskusta kertoi haluavansa puolustaa lähipalveluja asuinpaikasta riippumatta, niin kaupungeissa kuin vähäväkisillä alueilla.

"Sanoisin, että se jopa riittää"

Pienten kuntien palveluverkkoa on varjostanut huoli väestön ikääntymisestä ja keskittymisestä. STT kysyi keskustan vaalitavoitteen realistisuudesta Kuntaliitolta ja Lääkäriliitolta.

Molemmista arvioidaan, että juuri etäpalveluiden ansiosta myös fyysinen vastaanotto olisi edelleen mahdollista ainakin osan aikaa viikosta, koska tällöin ainakin osa asioinnista voidaan tarjota myös kunnan ulkopuolelta käsin.

– Varmaan näissä vaaleissa kuullaan erilaisia lupauksia palveluverkosta, Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen sanoo.

Myllärinen ei tahdo lähteä ennustamaan, miten kaikkein pienimpien kuntien palvelut kehittyvät tulevaisuudessa. Hän kuitenkin toivoo uudenlaisia keskustelunavauksia.

– Nyt on juuri takana se aika, jolloin on todella voimaperäisesti kehitetty erilaisia etäpalveluita. Samalla tiedetään, että pienet yksiköt eivät pysty takaamaan kaikille samantasoisia palveluita.

Lääkäriliitto on keskustan linjauksesta mielissään, sillä se on samansuuntainen kuin liiton oma tavoite harvaan asuttujen alueiden palveluiden turvaamisesta.

– Kun näitä etäpalveluita kehitetään, sanoisin että se jopa riittää, että lääkäri on kiireettömiä asioita varten pari päivää viikossa saatavilla omasta kunnasta, liiton politiikkatoimialaa johtava Heikki Pärnänen sanoo.

Kuuluuko pienten kuntien ääni?

Keskustan oma vaalitavoite on, että enemmistö uusista hyvinvointialueista tulee olemaan keskustajohtoisia.

Vaikka keskusta on perinteisesti ollut harvaan asutun Suomen puolue, aluevaaleissa pienet kunnat äänestävät yhdessä keskuskaupunkien kanssa.

Kokoomusta lähellä oleva Ajatuspaja Toivo arvioi keväällä , että maakuntauudistus suosisi suuria kaupunkeja. Sen tekemän analyysin mukaan kahdeksassa maakunnassa keskuskaupunki saisi yksin yli puolet aluevaltuuston paikoista. Sen sijaan 60 kuntaa jäisi ilman valtuutettuja ja 69 kuntaa saisi vain yhden edustajan.

Useaksi hyvinvointialueeksi pilkottu Uusimaa ei sisältynyt selvitykseen, joka pohjasi aiempien kuntavaalien äänestystietoihin.

Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan ei ole itsestään selvää, että valtuustot koostuvat vain suurten kaupunkien edustajista. Tähän on hänen mukaansa tarkoitus vastata osaltaan tarjoamalla ehdokkaita useista kunnista.

– Lisäksi luotamme siihen, että edustajat eivät puolusta vain oman kunnan palveluita, vaan ainakin keskusta arvostaa koko alueen palveluverkostoa, Pirkkalainen sanoo STT:lle.

Pienten kuntien äänivaltaa keskusta vahvistaisi myös määräenemmistöpäätöksillä.

Puolue myös toivoo, että alueet järjestävät hallintonsa lautakuntien varaan. Tällöin niiden jäseniksi voidaan valita myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole valtuutettuja. Malli on tuttu kunnista, ja se voisi tuoda myös pienille kunnille väylän käyttää ääntään aluehallinnossa.

Jos alueet sen sijaan päätyvät eduskunnasta tuttuun valiokuntamalliin, jäseniksi pääsevät vain valtuutetut. Alueet päättävät itse oman toimintamallinsa.

– Keskusta on lähtökohtaisesti ajanut lautakuntarakenteita, koska ne ovat avoimempia ja laaja-alaisempia, Pirkkalainen sanoo.

Kullekin hyvinvointialueelle valitaan tammikuun vaaleissa 59–79 valtuutettua.

Saarikko pohtii vielä ehdokkuuttaan

Eduskunnan hyväksymässä sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirretään hyvinvointialueille. Palveluista vastaa jatkossa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.

Valtiovarainministeri Saarikko ei itse ole vielä päättänyt, asettuuko ehdolle. Jos hän olisi ehdolla, oripääläinen pyrkisi Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on toivonut, että puoluejohtajat ja ministerit eivät asettuisi ehdolle aluevaaleissa.

Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään 23. tammikuuta. Toisin kuin muualla maassa, Helsingissä ei tammikuussa äänestetä, koska se ei ole erillinen hyvinvointialue.

Pelastustoimeen liittyen keskusta vaatii sopimuspalokuntien toiminnan turvaamista sekä sitä, ettei yhtäkään palokuntaa saa lakkauttaa.

Päätösvaltaa valtiolta alueille

Keskusta myös nosti esille tavoitteensa laajentaa maakuntahallintoa vastaisuudessa. Puolueen vaaliohjelmassa vaaditaan, että valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs suomalaisia.

Hyvinvointialueet itse eivät päätä omista tehtävistään. Silti Saarikon mukaan puolueen mielestä vaalien yhteydessä olisi luontevaa rakentaa näkemys niiden tulevaisuudesta.

– Aina parempi, jos hallinnosta vastaa vaaleilla valitut päättäjät. Tällä hetkellä voidaan ajatella, että valtio ei näyttäydy alueilla erityisen paikallisena ja helposti lähestyttävänä, Saarikko sanoi STT:lle.

Puolue siirtäisi uusille alueille esimerkiksi maakuntaliittojen tehtävät, kuten kaavoituksen, aluekehitysvastuut ja edunvalvonnan. Liikenteen kehittämisestä ja ympäristönsuojelusta voidaan sen mukaan päättää alueen näkemysten mukaan kunnissa tai maakunnissa.

Sen sijaan kunnilta tehtäviä ei saisi niiden tahdon vastaisesti poistaa. Saarikko oli päinvastoin iloinen siitä, että työllisyyspalvelut ovat siirtymässä TE-keskuksilta kunnille vuonna 2024.

Samalla kun maakuntien tehtäviä laajennetaan, keskusta arvioisi maakuntaveron käyttöönottoa. Puolueen ehtona verolle on, että verotuksen kokonaistaso ei saisi nousta.

– Vain sellaisen uudistuksen valmisteluun keskusta on sitoutunut, Saarikko sanoo.

Veroa selvittänyt parlamentaarinen komitea kuitenkin arvioi alkuvuonna , että uuden verotason riskinä on ansiotuloverotuksen kiristyminen. Lisäksi veronkiristyspaine vaihtelisi alueittain, mitä edes suuret valtionosuudet eivät kaventaisi riittävästi.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus

Lisäkasvua ulkomailta – kansainvälistymisstrategia syntyi Keuken kanssa

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut