Ruotsi oli varautunut pandemiaan ala-arvoisesti ja myöhästyi koronatoimissaan, arvioi koronakomissio

Komission mukaan myös tartunnanjäljityksen aloittamisen viivästyminen vaikeutti pandemian torjuntaa. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

STT–TT

Ruotsin varautuminen pandemiaan on ollut ala-arvoista ja maa on ollut koronatoimissaan myöhässä, arvioi Ruotsin hallituksen asettama koronakomissio toisessa osaraportissaan.

Varhaisessa vaiheessa käyttöön otetuilla toimenpiteillä ei raportin mukaan pystytty rajoittamaan tartuntojen leviämistä.

– Ruotsin pandemianhallintaa on leimannut myöhästyminen. Alkuvaiheen suojatoimenpiteet olivat riittämättömiä pysäyttämään tai edes vahvasti rajoittamaan tartuntojen leviämistä maassa, komissio kirjoittaa raportissaan.

Komissio arvostelee myös sitä, että tartunnanjäljityksen aloittaminen vei niin kauan.

– Myöhäinen tartunnanjäljitys vaikeutti pandemian torjuntaa, raportissa kirjoitetaan.

Lainsäädäntö ei ole ajan tasalla

Komission mukaan Ruotsin toimenpiteet näyttävät olleen myöhässä paitsi pohjoismaisiin naapureihin verrattuna myös suhteessa maan senhetkiseen epidemiatilanteeseen.

– Jälkikäteen nähtynä tartuntojen leviämisen kasvu oli maaliskuussa 2020 todennäköisesti huomattavasti dramaattisempaa kuin viranomaisten reaaliajassa esittämistä tiedoista kävi ilmi, raportissa todetaan.

Komission puheenjohtaja Mats Melin nostaa tärkeäksi ajankohdaksi maaliskuun 12. päivän seudun vuonna 2020. Monet naapurimaat ryhtyivät tuolloin toimiin, mutta Ruotsi ei.

– Tartuntojen torjuntatoimet koostuivat tuolloin lähinnä neuvoista ja suosituksista, Melin kuvaili perjantaina medialle.

Ruotsin sosiaaliministeri Lena Hallengren ei usko, että päätös antaa vastuu suojaustarvikkeiden hankinnasta sosiaalihallitukselle olisi ollut väärä. Hänen mukaansa kehotus inventaariosta kunnille ja alueille oli myös aikainen.

– Mutta jos voisimme toimia tässä pandemiassa uudelleen tietäen mitä tiedämme nyt, on selvää, että toisin voisi toimia, hän sanoo.

Terveydenhuollon työntekijöille kiitosta

Koronakomissio katsoo lisäksi, että tartuntatautien torjuntaa koskeva lainsäädäntö oli ja on edelleen riittämätöntä vakavan epidemian tai pandemian puhjetessa.

Tartuntojen torjunta on raportin mukaan ollut hajautettua ja sirpaleista. Tämän vuoksi on ollut epäselvää, kuka on vastannut kokonaisuudesta, kun maata on kohdannut vakava tartuntatauti, komissio katsoo.

Komissio pitää suurelta osin terveydenhuollon työntekijöiden ansiona sitä, että terveydenhuoltoa kyettiin nopeasti järjestämään uudestaan ja laajentamaan.

– Muutos on tapahtunut työntekijöiden äärimmäisen kuormituksen sekä peruuntuneen ja lykkääntyneen hoidon hinnalla. Elämme siis pandemian seurausten kanssa vielä pitkään, raportissa kirjoitetaan.

Ruotsin terveydenhuolto on ollut koronaviruksen vuoksi kovilla. Muun muassa tehohoidon kantokyky on ollut paikoin äärirajoilla.

Koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia on todettu Ruotsissa yhteensä noin 15 000. Koronatartuntoja on vahvistettu maassa noin 1,17 miljoonaa.

Loppuraportti helmikuussa

Komissio ei ota nyt julkaistussa raportissa kantaa siihen, olisiko Ruotsin pitänyt ryhtyä muihin toimenpiteisiin tartuntojen rajoittamiseksi. Tähän kysymykseen odotetaan vastauksia komission loppuraportissa helmikuussa.

Ruotsin hallitus asetti koronakomission kesällä 2020 selvittämään maan toimintaa koronapandemiassa.

Ensimmäinen osaraportti julkaistiin viime joulukuussa. Komissio totesi tuolloin raportissaan maan epäonnistuneen vanhusten suojelemisessa koronalta keväällä 2020.

Komissioon kuuluu muun muassa valtiotieteen, johtamisen, sosiaalipolitiikan, tartuntatautien ja talouden asiantuntijoita.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut