Uusi virusmuunnos luo painetta uusille koronatoimille – hallitukselta odotetaan päätöksiä tiistaina

Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Aiheina ovat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronmuunnos.

Tiettävästi hallitus keskustelee muun muassa rajojen terveysturvallisuudesta virusvariantin vuoksi. Hallituslähteiden mukaan hallituksen piirissä on kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista. Päätöksiä etenemissuunnasta ei kuitenkaan ole tehty.

Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on kielletty ulkorajoilla tietyistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen on havaittu leviävän.

Koronatilanne on viime viikkoina heikentynyt merkittävästi, ja uusi koronavirusmuunnos omikron uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Hallitus joutuu tiettävästi pohtimaan esimerkiksi, tulisiko alueiden toimenpidevalikossa olevia rajoituksia laajentaa muun muassa ulkona järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, ryhmäliikuntaan, joukkueurheiluun, laulutilaisuuksiin sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiliikenteeseen. Aiemmin rajoituksia on voinut kohdistaa merkittävän riskin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kontakteja on enemmän.

Myös koronapassin laajempi käyttö on hallituslähteen mukaan pohdinnassa. Hallitus pohtinee myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rokotuspakkoa. Lisäksi etätyösuositus ja maskisuositus ovat asioita, joista on ollut tarkoitus neuvotella.

Hallitus oli päättänyt tiistain neuvottelusta jo ennen kuin omikronmuunnoksen ilmenemisestä Afrikassa oli kerrottu.

KRARin päätöstä odotetaan keskiviikkona

Variantti lisää entisestään myös painetta laajentaa koronarokotuksia. Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa 5–11-vuotiaiden rokottamisesta ja kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle. KRARin lausunnon pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.

Tällä hetkellä kolmatta rokotetta annetaan vain yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille. Lapsista rokotetaan vähintään 12-vuotiaat.

Eurooppalaiselta tasolta tuli rokotusten laajentamiseen liittyviä linjauksia viime viikolla, jotka vaikuttavat päätöksentekoon Suomessa. Euroopan lääkevirasto (EMA) päätti viime torstaina suositella Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen antamista 5–11-vuotiaille lapsille. Euroopan komission täytyy vielä myöntää rokotteelle myyntilupa.

Lisäksi EU:n alainen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus on linjannut, että tehosteannoksia tulisi harkita annettavaksi aikuisille, joskin niin, että etusijalle pannaan yli 40-vuotiaat. Suosituksen mukaan tehosteannos tulisi ottaa aikaisintaan puolen vuoden kuluttua toisesta rokotteesta.

Näkemykset kolmannesta rokotteesta ristiriitaisia

Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita kolmannen rokotteen kiireellisyydestä. Esimerkiksi THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin arviot ovat herättäneet ihmetystä lääkäreiden keskuudessa. Hän on todennut, ettei kolmansien rokoteannosten aikaistamisella ole tulenpalava kiire, sillä vakavan taudin torjumisessa rokottamattomien rokottaminen on tehokkaampaa kuin kolmansien annosten antaminen.

Joukko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lääkäreitä kyseenalaisti hänen näkemyksensä sunnuntaina mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa . Lääkärien mielestä Nohynekin arvio ei ota huomioon tartuntojen vähenemistä väestötasolla lisärokotusten avulla. Virus ei juurikaan tartu kolmesti rokotettuihin, ja kun heidän määränsä kasvaa, viruksen kyky levitä väestössä heikkenee, lääkärit kirjoittavat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä kolmatta rokoteannosta olisi hyvä alkaa antamaan laajemmin jo ennen joulua, minkä hän on tuonut julkisuudessa esiin jo aiemmin.

Lehtosen mukaan mielipidekirjoitus oli reaktio Nohynekin näkemyksiin ja liittyi rokotekeskusteluun ylipäänsä.

– Professorikollegat olivat lukeneet Hanna Nohynekin kommentteja rokotesuojasta ja olleet vähän eri mieltä niin kuin minäkin, Lehtonen sanoo STT:lle.

Lehtosen mukaan ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen, vaan niitä pitäisi pystyä edistämään yhtä aikaa.

Nohynekin mukaan rokotusjärjestys noudattaa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) suosituksia.

ECDC kehottaa suojaamaan rokotuksilla ensin ikääntyneitä, hauraimpia ihmisiä sekä terveydenhuollon ammattilaisia ja asettaa alaikärajan 40 vuoteen, Nohynek sanoo.

Suomessa kolmansia rokotuksia annetaan nykyisin muun muassa 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.

Suomessa 2,5 miljoonaa ihmistä kuuluu joukkoon, jolle suositellaan jo nyt kolmatta koronarokotusannosta. Niistä yli 60-vuotiaista, jotka ovat saaneet toisen rokoteannoksen yli kuusi kuukautta sitten, 46 prosenttia on saanut myös kolmannen annoksen.

Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmältä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa muun muassa kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle.

Kolmansia annoksia annettu eniten Ahvenanmaalla, Lapissa ja Länsi-Pohjassa

Kolmansilla rokotuksilla on Nohynekin mukaan jo pystytty antamaan lisäsuojaa hyvin monelle ikääntyneelle.

– Ikä on merkittävin vakavalle koronataudille altistava tekijä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen suojaa epäsuorasti myös hauraimpia ja ikääntyneitä, Nohynek sanoo.

Kolmansissa rokotuksissa on suuria alueellisia eroja. Eniten kolmeen kertaan rokotettuja on Ahvenanmaalla, Lapissa ja Länsi-Pohjassa, vähiten Kymenlaaksossa.

– Alueellisesti on eroja siinä, miten nopeasti kolmansien annosten antaminen on päästy aloittamaan, kun myös influenssarokotukset ovat käynnissä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteessa.

Myös hallituksesta painetta rokotuspäätöksiin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut julkisuudessa, että hallitus haluaa kolmannen rokotuksen nopeasti kaikille halukkaille.

Jonkinlaisen takarajan kolmannelle annokselle saattaa muodostaa se, että EU-komissio on ehdottanut, että EU:n koronarokotustodistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Tästä eteenpäin todistus ei enää olisi voimassa ilman kolmatta rokoteannosta.

Hallituksen vastikään päivitetyssä rokotusstrategiassa painopistettä muutettiin niin, että tavoitteena on myös tautimäärien ja sairastavuuden vähentäminen eikä ainoastaan vakavien tautimuotojen torjuminen. KRAR ja THL olivat linjanneet tätä ennen lausunnossaan, että taudin määrän vähentäminen rokotuksella ei ole mielekästä, mikä on tiettävästi herättänyt hallituksessa ihmetystä.

Kiuru, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) eivät kommentoineet koronakysymyksiä STT:lle maanantaina.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut